1-vuotissynttäreiden tarjoiluja ja lahjoja

Lupasin Ennin syntymäpäiväpostauksessa parin viikon takaa palata vielä tarkemmin synttäreiden tarjoilupuoleen ja saatuihin lahjoihin - sitä olisi siis luvassa tänään. Vietimme Ennin 1-vuotissynttäreitä ihan kotona perheen ja ystävien kanssa, ja juhlat menivät kaikin puolin tosi hyvin. Teimme kaikki tarjoilut itse ja ruoka riitti onneksi hyvin. Tarjoilut painottuivat vahvasti makeaan puoleen, mikä varmasti rajoitti syömistäkin jonkun verran. Kaikki suolaiset pasteijat vieraille upposivatkin.

Mangojuustokakku

Seisova pöytä


Ennin 1-vuotissyntymäpäiväjuhlien menu:
  • Ennin oma syntymäpäiväkakku
  • Mangojuustokakku
  • Puolukkajuustokakku
  • Cake popsit
  • Kinkku-juusto- ja paprika-maissi-juustopasteijat
  • Hedelmälajitelma
  • Omar + Geisha + Doris
  • Kahvi + tee

Juhlat pidettiin sunnuntaina ja sain onneksi ison osan tarjoiluista tehtyä jo perjantaina ja lauantaina odottamaan H-hetkeä. Suunnittelimme tarjoiltavat niin, että ne kestivät päivän parin säilytyksen ja juustokakut jopa muuttuivat siinä odotellessa paremmiksi. Cake popsien brownietaikinan tein perjantai-iltana, juustokakut kiilteineen ja pasteijat lauantaina; sunnuntaille jäi vain hedelmälajitelman valmistelu ja Ennin oman hedelmäkakun kokoaminen. Saimme onneksi viileälle parvekkeelle ison osan tarjoiluista odottamaan juhlien alkua, olisi voinut olla aika haastavaa saada kaikki mahtumaan jääkaappiin. Varsinkin mangojuustokakusta tuli kyllä tosi hyvää, käytin tätä reseptiä ja voin lämpimästi suositella sitä kaikille!

Hedelmälajitelma


En ollut aikaisemmin tehnyt cake popseja ja ne onnistuivat lopulta tosi hyvin. Tein oman brownie-reseptin mukaan taikinan ja taikinan jäähdyttyä vähän pyörittelin siitä pieniä palloja. Työnsin palloihin cocktail-tikut (terävä kärki leikattu saksilla pois) ja laitoin pallerot jähmettymään jääkaappiin yöksi. Seuraavana päivänä sulatin valkosuklaata ja kierittelin popseja siinä - tämä vaihe oli haastavin ja hitain, ja loppujen lopuksi en jaksanut kuorruttaa kaikkia cake popseja. Hyviltä ne kyllä maistuivat ilman kuorrutustakin. Pistelin valmiit cake popsit hedelmälajitelmasta yli jääneeseen vesimelonin kuoreen ja sen ympärille lautaselle. Popsit olivat juuri hyviä suupaloja, ja niitä oli helppo syödä sotkematta sormiaan ja ilman mitään ruokailuvälineitä.


Pasteijat ja cake popsit valmistumassa.


Ennin syntymäpäiväkakussa käytin vesimelonia, hunajamelonia, kiiviä, mandariinia ja viinirypäleitä. Kakusta tuli mielestäni tosi kiva ja kaunis, juuri sopiva yksivuotiaan pikkukakku. Kakun lisäksi hedelmiä oli tarjolla hedelmälajitelman muodossa - löysin netistä hauskan ohjeen kokonaisen ananaksen askartelemiseksi papukaijan näköiseksi, ja tämäkin onnistui mielestäni ihan hyvin. Nokkana käytin porkkanaa ja silminä nonparelleja. Tarkemmat ohjeet ananaspapukaijan tekemiseen löysin täältä. Lasten synttäreillä on tulevinakin vuosina hyvä olla hedelmiä pelkkien perinteisten herkkujen lisäksi, mutta saa sitä mielestäni synttäreillä ihan rehellisesti herkutellakin. Ei taaperolle toki tarvitse suklaata tuputtaa ja niin kauan kun hän ei osaa sitä pyytää sen parempi. Jännä nähdä, millaiset tarjoilut keksimme Ennin 2-vuotissynttäreille ja mitä tyttö silloin itse niistä pääsee syömään.

1-vuotiaan oma kakku


Lupasin myös esitellä joitain Ennin saamia lahjoja tarkemmin. Valitsin esittelyyn kolme lelua, joista kaikista tulee varmasti olemaan iloa tytölle vielä pitkään; esittelyjä voi hyödyntää esimerkiksi omissa joululahjamietinnöissä. Ensimmäinen esittelemäni lahja on tytön meiltä saama Play2Learn-ensikävelyauto. Halusimme antaa Ennille sellaisen lahjan, josta olisi hänelle iloa sekä tällä hetkellä että tulevina vuosina. Ensikävelyauto on osoittautunut tämän suhteen tosi hyväksi lahjaksi; siinä on takana työntöaisa, josta tyttö tällä hetkellä tykkää autoa työnnellä ympäri olohuonetta, vaikka hän ei vielä oikein osaakaan istua auton kyytiin ja potkutella eteenpäin. Tällä hetkellä tosi kiinnostavia ovat myös monenlaiset kojelaudan nappulat, joista lähtee erilaisia ääniä ja musiikkia, samoin tyttö tykkää aukeavasta säilytystilasta penkin alla. Säilytystilaan voi laittaa vaikka pehmolelun mukaan ajelulle - tosin toistaiseksi Enni tykkää enemmän tyhjentää kuin täyttää tavaratilaa.



Toinen kiva lahja, josta on iloa varmasti vielä pitkään, on Brion muotolaatikko. Tämä perinteinen lelu löytyy varmasti monesta kodista ja opettaa lapselle sekä avaruudellista hahmottamista että silmä-käsi-koordinaatiota. Ennin saamassa laatikossa on kolme eri muotoista reikää ja kuusi palikkaa, jotka sopivat aina vain oman muotoiseensa koloon. Toistaiseksi Enni ei oikein osaa asetella oikean muotoista palikkaa oikeaan reikään niin, että palikka oikeasti putoaisi laatikkoon. Jos näin kuitenkin vahingossa käy, on tyttö tosi tyytyväinen itseensä. Useimmiten hän vaan heittää palikat laatikon päälle ja odottaa josko ne tippuisivat koloihin. Laatikon parhaat käyttökuukaudet ovat siis todennäköisesti vielä edessäpäin.



Enni sai lahjaksi toisenkin kävelyauton, Plaston hienon punaisen paloauton. Se on ehkä suunnattu vähän isommille lapsille kuin meidän ostamamme ensikävelyauto, sillä paloautossa ei ole työntöaisaa takana eikä siitä lähde minkäänlaisia ääniä tai musiikkia (mikä voi olla ainakin vanhemmille ihan plussaakin). Enni on tykännyt paljon myös paloautostaan, ja siinä suosikkihomma on tällä hetkellä penkin alla olevan säilytystilan täyttäminen ja tyhjentäminen. Vähän tyttö on myös jo koittanut kiivetä auton kyytiin ja kun hän sen kunnolla oppii, tulee autosta varmasti vielä paljon hauskempi lelu. Äidillekin oli tämän paloauton kanssa puuhaa "kokoamisvaiheessa", sillä autoon sai liimata varmaan 50 erilaista tarraa. Tosi hieno siitä kyllä tulikin kaikkien tarrojen löytäessä oman paikkansa! Plussaa tälle autolle on annettava myös siitä, että säilytystilan kannessa on suojamekanismi, joka estää pieniä sormia jäämästä kiinni pamahtavan luukun alle. Tämä mekanismi puuttuu meidän ostamastamme ensikävelyautosta, mutta onneksi pahemmilta vammoilta on toistaiseksi siitä huolimatta vältytty.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Maailman paras raparperipiirakka

Vauvan kanssa Hoplopissa

Kuinka minä pääsin lääkikseen