Elämän tuoksuinen koti

Viikko sitten alkoi blokkivaiheemme viides kurssi eli TULES-Trauma-Plastiikka tai tuttavallisemmin TTP. TTP-kurssi koostuu taas useasta erikoisalasta, joita ovat mm. ortopedia (tuki- ja liikuntaelimistö eli TULES), traumatologia (Trauma), plastiikkakirurgia (Plastiikka) ja käsikirurgia. Isoin erikoisala kurssilla on varmaan ortopedia, jonka alle kuuluu siis koko ihmisen luusto ja siihen liittyvät monenlaiset sairaudet tai vammat sekä myös muiden tukikudosten, kuten lihasten ja ruston sairaudet ja vammat. Traumatologia on kurssin toinen iso kokonaisuus ja liittyy kyllä aika tiiviisti ortopediaan. Suomessa nämä kaksi lääketieteen alaa onkin itse asiassa yhdistetty yhdeksi erikoisalaksi nimeltä "ortopedia ja traumatologia". Traumatologia keskittyy erilaisten tapaturmien seurauksena sattuneisiin vammoihin, jotka aika usein kohdistuvat juuri tuki- ja liikuntaelimistöön. Potilasopetusta on tuttuun tapaan näin kurssin alussa ollut vähemmän, mutta loppukurssista sitä onkin

Vietimme äskettäin pikkuveljeni synttäreitä ja leivoin niitä varten pitkästä aikaa jotain. Tai ehkä tässä tapauksessa "leipoa" on väärä termi, sillä joo, tein kyllä täytekakun, mutta käytin valmispohjaa ja tein vain kreemin itse. Lopputulos oli kuitenkin ihan mahtavan herkullinen ja kakusta tuli oikein hyvä. Varmaan se olisi voinut olla vielä vähän parempaa itse leivotulla kakkupohjalla, mutta joskus on kiva tehdä asiat helposti. Ostin tosiaan valmiin kakkupohjan, jossa oli kolme kerrosta. Kreemin tein tällä ohjeella jättäen vain ohjeessa mainitun aromin pois. Kostutin kakkupohjan sitruuna- ja persikkamehulla ja laitoin täytteeksi suklaakreemiä ja säilykepersikan paloja. Kuorrutin kakun samalla suklaakreemillä ja koristelin kakun synttäriteeman mukaisesti samoilla persikanpaloilla, joita käytin täytteenä. Suklaakreemi toimi tosi hyvin sekä täytteenä että kuorrutteena ja se oli helppo levittää huoneenlämpöisenä. Jääkaapissa oltuaan kreemi kovettui hieman, ja se olisi

Jokunen viikko sitten kirjoitin Ennin ensimmäisistä harrastuksista ja tällä viikolla ajattelin kirjoittaa omasta uudesta harrastuksesta, jonka aloitin tänä syksynä. Kävimme miehen kanssa muutama viikko sitten ensimmäistä kertaa ikinä sienestämässä kaveripariskunnan opastamana ja jäin hommaan heti koukkuun! Sienestäminen on mukavaa syksyistä ulkoilua, josta saa "kaupan päälle" herkullisia kotiinviemisiä. Oma lempisieneni on ehdottomasti suppilovahvero (jota en siis myöskään ollut edes maistanut vielä noin kolme viikkoa sitten) ja sienestämisintoni kohdistuukin pelkästään kyseiseen sieneen. Metsässä liikkuminen on ollut myös tosi mukavaa ja rentouttavaa touhua, ja käymme tämän syksyn aikana varmasti vielä monta kertaa sienimetsällä. Olen nyt tähän mennessä ehtinyt käydä sienestämässä kolme kertaa ja tuntuu että joka kerralla on tapahtunut kehitystä. Ensimmäinen kerta oli tietysti ihan harjoittelua ja kaveripariskuntamme löysi melkein kaikki sienet meidän puolesta, m