Ensimmäinen viikko bloggaajana

Viikko blogin pitämistä on nyt takana ja on kyllä ollut tosi mukavaa kirjoitella tänne! Koulun loputtua tuntuu, ettei minulla muuta olekaan kuin aikaa ja on niin outoa kun koko ajan ei ole jotain mitä edes teoriassa voisi lukea tai tehdä. Kotiäitiys on toistaiseksi tuntunut ihanalta lomalta, mutta enpä tätä nyt ole vielä kovin pitkään ehtinyt tehdäkään. Ja toissapäivänä pääsin pitkästä aikaa syömään ulos kaverini kanssa, ihanaa käydä välillä tuulettumassa vähän! Joka tapauksessa blogi on ollut mukavaa ja selkeää tekemistä tässä äitiysjuttujen ohessa. Blogin tekninen toteutus on yksi sellainen asia, mihin haluaisin vielä tulevaisuudessa panostaa enemmän, mutta on tämä mielestäni jo nyt ihan kelvollisen näköinen blogi ulkonäöllisestikin. Jossain vaiheessa pitää opetella paremmin muokkaamaan sivua enemmän itseni näköiseksi, sillä pidän hyvän sisällön lisäksi tärkeänä myös blogin toimivuutta lukijan näkökulmasta. On tosi ärsyttävää jos blogista ei löydä nopeasti haluamaansa asiaa tai tekstit hyppivät jossain sivun laidoilla. Värimaailmaakin voisi katsella tarkemmin, mutta nyt tässä alkuvaiheessa keskityn kuitenkin sisällön eli uusien postausten tuottamiseen.

Pitkästä aikaa ulkona syömässä kaverin kanssa!

Yksi vaikeimmista asioista blogia perustaessa oli blogin nimen päättäminen. Nimeä miettiessä tuli pienessä mittakaavassa samanlaisia ajatuksia kuin vauvan nimeä miettiessä; nimi edustaa lasta (tai blogia) koko tämän elämän ajan ja on ehkä keskeisin osa hänen identiteettiään. Itsestäni ainakin tuntuu, että olen tosi nimeni näköinen ja oloinen ihminen enkä osaisi kuvitellakaan olevani minkään muun niminen. Siksi bloginkin nimen päättäminen tuntui isolta päätökseltä. Nimi muotoutui loppujen lopuksi kuitenkin sellaiseksi kuin se on aika nopeasti. Halusin nimeen sanan "koti", sillä se on mielestäni hyvin keskeinen asia perheessä ja tuo lämpöä nimeen. Sitten mietin erilaisia sanontoja kotiin liittyen ja pullantuoksuinen koti kuulosti omaan korvaan kivalta. Kun blogini ei kuitenkaan käsittele erityisesti mitään leipomiseen liittyvää, se ei oikein sopinut. Niinpä mietin vielä, mitä blogini tulisi käsittelemään ja päädyin siihen että ylipäänsä elämäämme perheenä. Tästä sitten muotoutui "Elämän tuoksuinen koti", joka tuntui heti jotenkin lämpimältä ja omalta nimeltä. Päätin vielä nukkua yön yli sen kanssa ja kun se tuntui hyvältä vielä seuraavana aamunakin, perustin blogin.

Mietin blogia aloittaessani tietysti myös sitä, millaista blogia itse pidän hyvänä. Hyviä blogeja voi olla niin monenlaisia, mutta ehkä itselleni tärkein ominaisuus on jonkinlainen henkilökohtaisuus. Tällä tarkoitan siis sitä, että blogin kirjoittaja kertoo oman elämänsä asioista, olivat ne sitten perhe-elämää, muotia, sisustusta, ruuanlaittoa tai käsitöitä. Kuitenkin jotain sellaista, mitä kirjoittaja on itse tehnyt/nähnyt/ajatellut. Se on mielestäni blogin idea - että kirjoittaja jakaa omaa elämäänsä muille. Vähän niin kuin julkinen päiväkirja, mutta harkitumpi. Tässä elämäntilanteessa itseäni kiinnostavat luonnollisesti eniten perheblogit, joissa kerrotaan vauvoista. Samaistuminen blogiin onkin varmasti myös monelle lukijalle tärkeä aspekti, sillä on kiva lukea tekstejä, jotka koskettavat omaakin elämää jollain tavalla. Silloin voi vertailla omaa samantapaista tilannetta toisen tilanteeseen ja saada teksteistä vertaistukea tai muuten vaan kiinnostavaa luettavaa.

Kuvat ovat minulle myös tärkeä osa blogia. Ne täydentävät tekstiä ja tekevät sen paljon elävämmäksi. Niin kuin sanotaan, kuva kertoo 1000 sanaa. Mieluiten katson itse ihan arkisia kuvia ihmisistä, koska se tekee blogin henkilökohtaisemmaksi ja aidommaksi. Mukavaa on tietysti myös katsoa kauniita kuvia vaikkapa sisustuksesta, ruoka-annoksista tai maisemista, sillä kyllähän ihminen tykkää lähtökohtaisesti esteettisyydestä. Inspiroivat kuvat ovat myös hyviä, itse löydän inspiroivuutta erityisesti sisustusblogien kuvista. Joku varmasti löytää inspiraatiota esim. treeniblogien kuvista. Tämän perusteella halusin itsekin laittaa blogiini kuvia meidän perheestä ja erilaisista omasta mielestäni esteettisistä asioista. Enni putoaa tietysti näihin molempiin kategorioihin ja tuleekin varmasti olemaan kantava voima blogini kuvakirjastossa!

Yhteenvetona vielä sanoisin, että blogin aloittaminen on ollut yllättävänkin helppoa. Mietin etukäteen vähän pelolla blogin teknistä toteutusta ja mietin, onko blogi vaikea saada kivan näköiseksi, mutta nykyään nämä valmiit blogipalvelut ovat kyllä tosi hyviä ja kattavia muokattavuuden suhteen. Mietin myös, jaksanko tai ehdinkö kirjoittaa blogitekstejä joka päivä Ennin kanssa kotona, mutta hyvin tämäkin on onnistunut. Enni nukkuu kuitenkin melkein joka päivä ainakin yhdet pidemmät päikkärit, joiden aikana on hyvin aikaa esimerkiksi kirjoittaa blogitekstejä. Myös iltaisin olen ehtinyt kirjoitella hyvin kun mieheni on työpäivän jälkeen halunnut viettää aikaa Ennin kanssa ja olen saanut kädet vapaiksi vauvasta. Aiheita olen kehitellyt jo ainakin kuukaudeksi eteenpäin, eli nekään eivät ihan heti lopu. Jos haluaisit, että kirjoitan jostain tietystä sinua kiinnostavasta aiheesta, laita ehdotusta kommenteissa tai sähköpostilla (elamantuoksuinenkoti@gmail.com)!