Ihana vappu

Follow my blog with Bloglovin

Eilen ja tänään vietettiin Ennin ensimmäistä vappua. Eilen vappuaattona kävimme alkuillasta kaverien juhlissa esittelemässä vauvaa ja vauva pääsi ensimmäistä kertaa näkemään vähän isommat juhlat (tai ainakin niiden alun, lähdimme suosiolla eteenpäin jo ennen kuin vapputunnelma nousi liian korkealle). Oli hauska nähdä kavereita, joita monia ei ollut tullut taas hetkeen nähtyä ja Ennikin tuntui viihtyvän uudessa ympäristössä ja ihmetteli uusia maisemia, ääniä ja ihmisiä. Tarkasti Enni kyllä nykyään seuraa ympäristöään! Juhlista menimme illalla vielä käymään vanhempieni luona. Sielläkin oli jo vieraita, vanhoja perhetuttuja, jotka eivät hekään olleet nähneet Enniä. Ilta meni mukavasti vappuherkuista nauttien ja kuulumisia vaihdellen ja päästiin vielä ihan hyvissä ajoin kotiin yöunille.

Vappupäivää vietimme nykyisten opiskelukaverieni kanssa nyyttärien merkeissä. Vapun lisäksi juhlistimme sitä, että olimme juuri viime perjantain viimeisen tentin jälkeen "valmistuneet" kandeiksi! Tätä suoritusta suvaitsikin juhlia, kaksi edellistä vuotta kun ovat koulun osalta olleet aika rankkoja. Varsinaiset kandijuhlat meillä on edessä toukokuun lopulla. Tosi kiva kyllä mennä sinnekin ihan jo senkin takia, että nyt Ennin kanssa erilaiset juhlat ovat viime aikoina jääneet vähemmälle. Ei sillä että se haittaisi, on ollut aivan ihanaa olla kotona vauvan kanssa, mutta vaihtelu virkistää aina! Tämän päivän vierailupaikassa oli paikalla myös parivuotias lapsi, jota Enni ihmetteli hurjasti. Hän ei ole kovin paljoa päässyt näkemään muita lapsia kun meidän lähipiirissä ei niitä ihan hirveästi vielä ole, eli tänään oli ihmeteltävää. Tämä parivuotiaskin oli innoissaan Ennistä, kyllä lapset hyvin tunnistavat toisensa. Keli on tänään ollut ihanan aurinkoinen ja kaupungillakin olisi varmasti ollut kiva käydä kävelemässä enemmän, mutta ehkä se toteutetaan sitten ensi vuonna kun Enni on vähän isompi.

Näin vappupostauksen yhteydessä onkin sopiva avata omia opintojani vähän enemmän. Opiskelen Helsingin lääkiksessä ja takana on nyt 2 vuotta, ensi syksynä alkaa kolmas vuosi. Kaksi ensimmäistä vuotta ovat Helsingissä preklinikkaa ja loput neljä vuotta klinikkaa. Me saimme nyt siis preklinikan suoritettua ja näin ollen meistä tuli kandeja. Ensi vuonna sitten klinikkaan, jännittää jo nyt ihan hirveästi, mutta tulee varmasti olemaan vielä nykyistäkin mielenkiintoisempaa kun pääsee enemmän käytännön töihin! Lääkis ja vauva yhdistettynä on varmasti monessa kohtaa rankka kombo, mutta toisaalta uskon myös, että se kehittää ja hyödyttää minua molemmissa rooleissani; minusta tulee äitinä parempi lääkisopiskelija ja lääkisopiskelijana ehkä vähän valveutuneempi äiti. Ja ainakin jo raskausaikana pääsin itse koulun laitteilla harjoittelemaan ultraäänen käyttöä!

Opiskelu on vauvan osalta vanhemmalle usein helpompi vaihtoehto kuin töissä käyminen, sillä se on aikatauluiltaan lähtökohtaisesti joustavampaa. Toki pakollisia opetuksia on jonkun verran, mutta enemmän meillä on (ainakin tähän mennessä) ollut vapaaehtoisia luentoja ja muuta vapaaehtoista opetusta. Menestys ja oppiminen mitataan tenteillä, eli kotona lukemallakin pärjää hyvin jos vaan jaksaa ja pystyy itse aikatauluttamaan lukemisensa. Pitää toivoa, että vielä ensi syksynäkin ohjelma olisi kevyehkö, jotta ehtisin olla mahdollisimman paljon Ennin kanssa. Syksyllä kuitenkin joka tapauksessa tarvitsemme jonkinlaisen hoitajan vauvalle, se kuvio onkin vielä tällä hetkellä ihan auki.. Varmaan tässä kesän aikana ehdin pohtia asiaa täällä bloginkin puolella. Vaikka opiskeluvuosi oli taas mukava ja kiinnostava tämän vauvakuvion kanssakin, on nyt aivan ihanaa jäädä hyvillä mielin kesälomalle ja nauttia vauva-arjesta täysillä. Kyllä sitä taas syksyllä ehtii opiskella!