Lastenhuoneen sisustusprojektin update

Ihanaa äitienpäivää kaikille!

Aloitin pari viikkoa sitten lastenhuoneen sisustusprojektin. Homma on edennyt hitaasti, mutta varmasti, ja olen nyt saanut huoneeseen tuotua sängyn, josta puhuin jo viime postauksessa. Sänky sopii huoneeseen tosi hyvin ja teki siitä heti jotenkin kotoisamman näköisen. Pituudeltaan sänky oli huoneeseen sopiva, pitää vaan miettiä, mitä sängyn jalkopäähän jäävään pieneen nurkkaukseen keksisi kun se on niin kapea. Ehkä siihen saisi esimerkiksi jonkun lampun. Yksi kiva lampunvarjostin meillä onkin jo odottamassa sopivaa lamppua. Nyt kapea tila toimii hyvin väliaikaisena paperipussien ja Ennin matkaleikkimaton säilytyspaikkana.



Paikkojen siistiminen tekee ihmeitä!



Mattoa en ole vielä huoneeseen ehtinyt katsoa. Nyt kun huone on raivattu vähän asuttavamman näköiseksi voisi hyvin jo valita sopivan muotoisen, kokoisen ja värisen maton sinne. Pieni siivoaminen huoneessa teki kyllä ihmeitä ja sai sen näyttämään isommalta. Ihan se, että laittaa suurimman osan tasoilla olevista irtotavaroista piiloon laatikkoihin tai kaappeihin saa ihmeitä aikaan, samoin kuin se, että järjestelee tasoille jäävät tavarat siististi. Vähemmän on usein enemmän sisustuksessa. Voi olla että kun Enni vähän kasvaa, tavarat ovat useammin ympäri huonetta, mutta nyt voi vielä nauttia harmonisesta ja siististä huoneesta. Ja eihän lastenhuoneen toisaalta tarvitsekaan olla aina niin seesteinen, tärkeämpää on että siellä on inspiroivaa ja hauskaa tekemistä lapselle!

Aurinkolamppukin pääsi kuvaan.

Valopallot pääsevät oikeuksiinsa kun ilta pimenee.


Oli kätevää saada osa säilytyslaatikoista sängyn alle piiloon, vaikka se vähän huoneen imurointia vaikeuttaakin. Mielestäni on kuitenkin aina hyvä hyödyntää säilytyksessä kaikki mahdollinen tila ja sänkyjen alle saa usein tosi käteviä säilytysratkaisuja. Tähän tarkoitukseenhan myydäänkin paljon erilaisia sängynaluslaatikoita, joihin voi säilöä esimerkiksi liinavaatteita. Tavaroita on niin paljon kivempi säilyttää kannellisissa laatikoissa tai ovellisissa kaapeissa, sillä silloin ne eivät kerää pölyä. Avoimet kirjahyllyt menevät tosi nopeasti pölyisen näköiseksi ja yksittäisistä kirjoista on ärsyttävää pyyhkiä pölyjä. Pölyhuiskat toki toimivat tässä ihan hyvin, mutta yleisesti tykkään suoraan suosia kannellisia tai ovellisia säilytysratkaisuja.


Peilit tulivat lopulta vielä tässä kuvassa olevan hyllyn kohdalle ja hylly siirtyi oikealle.


Taulujen sijoittelu on vieläkin ihan auki, mutta peileille sain päätettyä paikan. Niiden kiinnittäminen seinään oli yllättävän työlästä, vaikka seinä ei ollutkaan kantava seinä eli siihen sai helposti ruuvit kiinni. Ruuvattavaa tuli kuitenkin aika paljon kun peilejä oli 5 kappaletta ja jokaiseen piti laittaa 4 kiinnikettä. Vielä isompi työ oli peilien asettelussa, jotta ne saatiin kauniisti ja tasaisesti päällekkäin. Lopputulos oli kuitenkin tosi onnistunut! Näiden peilien paikkaa ei sitten hetkeen vaihdetakaan, sellaiset jäljet on nimittäin nyt seinässä peilien takana että... :D Mutta ne ovat nyt oikein hyvässä kohdassa; sopivan matalalla että Enni pääsee katselemaan itseään jo ihan pienenä taaperona leikkiessään lattian tasolla ja lähellä huoneen ovea eli tuskin niiden päälle mitään huonekaluja myöhemminkään laitetaan. Näin aseteltuna peilit eivät myöskään peittäneet huoneen kaunista boordia.


Ensimmäinen peililevy paikoillaan.

4/5

Peili valmis!

Reipas sisustusapuri!

Tänään oli myös mun elämän ensimmäinen oikea äitienpäivä. Päivään on tähän mennessä kuulunut ihana aamiainen sänkyyn tarjoiltuna ja sää näyttää olevan mahtava! Myöhemmin menemme juhlistamaan muitakin suvun äitejä. Saa nähdä milloin mä saan ensimmäisen itsetehdyn äitienpäiväkortin, siinä tilanteessa voi kyllä tirahtaa kyynel jos toinenkin. Onhan tämä vauva muuttanut meidän koko perheen elämän niin täydellisesti jo nyt, ettei sitä oikein edes ymmärrä. Hassua sinänsä, koska samalla tuntuu, että Enni on aina ollut olemassa enkä oikein edes muista aikaa kun meitä oli perheessä vain 2. Kaikki on solahtanut tosi luonnollisesti paikoilleen tässä äitiyteen ja vanhemmuuteen kasvamisessa ja kyllähän meidän elämä on parantunut ja avartunut Ennin myötä lukemattomilla tavoilla. Joskus illalla istumme miehen kanssa sohvalla Ennin nukkuessa jomman kumman sylissä ja mietimme, miten sellaisessa pienessä hetkessä kaikki voikaan olla niin täydellistä.


Ihana äitienpäivän aamupala

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kandijuhlat ja ensimmäisen opiskeluvuoden muistelua

Lapsen liikkumisen seuraaminen ja ReimaGO-aktiivisuussensori

Kuinka minä pääsin lääkikseen