Apuvälineitä 7 kk vauvan ruokailuun

Meillä ei kiinteiden maistelu ole alkanut ihan niin hyvin kuin olisi voinut toivoa; Enni ei vieläkään syö päivässä yhtään kunnollista soseateriaa, onneksi sormiruokailu on kuitenkin alkanut sujua vähän paremmin. Sormiruokana tytölle menevät tällä hetkellä maissinaksut, vesimeloni, päärynä, kurkku ja banaani. Näistä suurimpia suosikkeja ovat maissinaksut ja vesimeloni, joista tyttö oikeasti näyttää tykkäävän. Muut menevät suuhun varmaan lähinnä sen takia, että niitä on jännä itse työntää sinne. Huonohkon syömisen takia olemme ostaneet myös erilaisia ruokailun apuvälineitä, joiden toimivuutta ajattelin nyt vähän arvioida. Arviossa ovat lähinnä kaksi tuotetta: Choomee silikoninen välipalapussin korkki ja Munchkin Fresh Food Feeder syömäapu.





Olemme kokeilleet Ennille montaa kymmentä sose- ja puurovaihtoehtoa, sekä itsetehtyjä että kaupan valmiita, mutta tyttö ei välitä niistä oikeastaan yhtään. Hippin luumu-omenasosetta hän on syönyt yhteensä ehkä yhden pussillisen ja jopa avaa (joskus) sille suunsa kun lusikkaa tuo lähelle, mutta muille soseille suu pysyy tiukasti kiinni ja pää kääntyy pois. Olemme koittaneet antaa Ennin myös itse imeä sosetta pussista, ja silloin tyttö jaksaakin ehkä kiinnostua siitä vähän enemmän. Choomee-korkin ansiosta pussista ei purskahda sisällöt ulos kun sitä puristaa, vaan korkkia pitää imeä, jotta sosetta tulee ulos. Tämä on toiminut meillä hyvin, vaikka korkkia saa kyllä imeä aika voimakkaasti, että suuhun asti tulisi jotain. Enni on kuitenkin siinä onnistunut ihan hyvin, ja jos samaan aikaan kun tyttö imee vielä itse puristaa pussia hieman, tulee sosetta ulos hyvin. Korkki on kätevä myös sulkea käytön jälkeen, mutta valitettavasti tämä korkin kansi on joskus ruokailuhetkenkin aikana niin mielenkiintoinen, että Enni pureskelee mieluummin sitä kuin koittaa imeä varsinaista korkin suuosaa.





Olemme huomanneet, että Enni tykkää ruokaillessa enemmän viedä itse asioita suuhunsa kuin avata suuta aikuisen tarjoamalle lusikalle. Niinpä olemme panostaneet sormiruokailuun koko ajan enemmän ja sen tueksi hankimme myös Munchkinin syömäavun. Se on osoittautunut yllättävän hyväksi kapistukseksi, sillä sen avulla Enni saa itse vietyä ruuan suuhun, mutta tukehtumisvaaraa ei kovemmissakaan ruoka-aineissa ole. Syömäapu toimii niin, että verkon sisälle laitetaan esimerkiksi hedelmän palanen tai marjoja, verkko suljetaan tukevalla klipsillä ja syömäapu annetaan vauvalle. Vauva voi sitten imeä ruokapalaa verkon läpi, jolloin siitä ei irtoa pieniä tukehtumisvaaran aiheuttavia palasia, mutta vauva pääsee kuitenkin maistamaan uusia makuja ja viemään ruuan itse suuhun. Pehmeistä hedelmistä vauva saa imettyä verkon läpi mehua. Oikein hyvä keksintö, joka meillä ainakin on toiminut hyvin. Sormiruokailun isoin pelko on aina vauvan tukehtuminen, ja tällä vekottimella sen saa kätevästi vältettyä - toki eipä tämän kanssa päästä myöskään harjoittelemaan ruuan työstämistä suussa.







Uusiin makuihin tutustuminen on meillä tärkeää, sillä Enni ei ole niille kovin nopeasti lämmennyt. Toiveena on, että kun hän pääsee rauhassa tutustumaan uusiin ruoka-aineisiin ensin turvallisesti syömäavun kanssa, suostuisi hän myöhemmin helpommin syömään niitä soseenakin tai sormiruokana ilman verkkoa. Vesimelonin kanssa aloitimme verkon kanssa ja nyt tyttö osaa jo nakertaa ihan paljaastakin vesimelonitikusta paloja, eli suunnitelma vaikuttaa toistaiseksi ihan toimivalta. Pitää vaan koittaa keksiä lisää sopivia ruoka-aineita, joita tytölle voisi verkon kanssa maistattaa. Ainakin testiin pääsevät lähiviikkoina avokado, omena ja luumu. Miksei verkkoon voisi koittaa laittaa jotain proteiiniakin, esimerkiksi keitettyjä kananpaloja.






Soseiden ja sormiruuan lisäksi olemme antaneet Ennille velliä tuttipullosta. Vellien makuina on ollut maissi, peruna-porkkana, kaura ja riisi, ja kaikkia tyttö on kohtuullisen hyvin suostunut syömään. Alussa sekoitimme velleihin äidinmaitoa, jotta maku olisi tutumpi, mutta nykyään monet vellit menevät ihan sellaisenaankin. Vellin annon olemme ajoittaneet iltaan siinä toivossa, että yöunet parantuisivat hiljalleen. Vielä näin ei ole merkittävissä määrin käynyt, mutta suurin syy siihen on varmaan se, että maitobaari nukkuu siinä vieressä. Tähän asiaan koitetaan saada muutosta tulevien unikoulujen avulla, mutta niiden tarkempi ajankohta on vielä toistaiseksi tuntematon. Kyllä se tästä, hyvillä mielin jatketaan joka tapauksessa niin ruokailun kuin nukkumisenkin kanssa!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kandijuhlat ja ensimmäisen opiskeluvuoden muistelua

Lapsen liikkumisen seuraaminen ja ReimaGO-aktiivisuussensori

Kuinka minä pääsin lääkikseen