Vauvan kanssa saaristoveneilemässä

Kävimme viime viikolla Ennin kanssa pienellä saaristoristeilyllä ja oli kyllä kaikin puolin tosi onnistunut reissu! Voin lämpimästi suositella vastaavanlaista veneretkeä muillekin vauvaperheille, itse olin ainakin ihan turhaan aristellut vauvan kanssa merelle lähtemistä ennen tätä. Rattailla pääsi saaristoveneessä ja perillä saaressa kulkemaan tosi helposti ja kätevästi, ja tulipa matkalla vastaankin monet lastenrattaat. Enni tykkäsi hurjasti uusista maisemista ja itsekin olin koko reissun tosi rauhallinen ja rentoutunut, vaikka edellisenä iltana vielä vähän mietitytti, osaisiko sitä itse edes nauttia retkestä.




Saaristovene lähti aamulla klo 9 lähisatamastamme, jonne menimme odottamaan venettä noin vartin etukäteen. Veneeseen tuli 10-20 matkustajaa niinkin aikaisin aamulla ja mukana oli yhteensä kolmet lastenrattaat. Kohteenamme oli Iso Vasikkasaari Espoossa. Menomatka saarelle kesti noin tunnin ja merellä oli kyllä vauvalle paljon ihmeteltävää. Nostin Ennin rattaista heti kun pääsimme saaristoveneeseen ja menimme matkustamaan kannen alle, sieltä näki hyvin maisemat, mutta kylmä tuuli ei haitannut matkantekoa. Enni oli aivan täpinöissään koko venematkan ajan ja ihmetteli kaikkea aina maisemista kanssamatkustajiin. Hermot eivät tytöllä menneet missään vaiheessa vaan tilanne oli hänelle selvästi miellyttävä ja jännittävä.






Kymmenen maissa pääsimme perille Isoon Vasikkasaareen ja oli aika pakata kimpsut rattaisiin ja mennä ulos. Kaikki sujui tässäkin vaiheessa hyvin ja saaristoveneen henkilökunta auttoi ystävällisesti rattaiden nostamisessa veneestä laiturille. Taisi siinä olla sellainen kätevä ramppikin veneestä laiturille, mikä helpotti rattaiden kanssa liikkumista. Saaressa viihdyimme noin tunnin ja suuntasimme oikeastaan heti saavuttuamme pieneen kahvilaan heti saaristovenelaiturin lähettyvillä. Kahvila oli ulkona eli ruuat ja juomat tilattiin talon seinustalta pienestä luukusta, jonka jälkeen niitä pääsi nauttimaan kauniiseen puutarhaan. Imetin Ennin puutarhassa ja ostin itselleni kahvilasta kahvin ja lihapasteijan. Miljöö oli ihanan kaunis luonnonkukkineen ja vehreine maisemineen ja istuskelimmekin suurimman osan saaressa viettämästämme tunnista kahvilan puutarhassa.






Ehdimme vähän myös kiertää saarta ja paikka oli kyllä tosi kiva kohde lapsiperheelle. Saaressa oli iso nurmikenttä, jossa pystyi potkimaan palloa tai leikkimään muita ulkoleikkejä, samoin kuin puisto liukumäkineen ja aikuisillekin kuntolaitteita. Saaressa oli myös kiva pieni uimaranta suojaisessa poukamassa (vastakkaisessa suunnassa saaristovenelaiturista). Siistit yhtenäiset puupenkit kiersivät uimarantaa, eli leirin sai halutessaan tehtyä kätevästi osittain puiselle alustalle ja osittain hiekalle, jolloin tavarat pysyivät siistimpinä. Saaressa oli myös runsaasti wc-rakennuksia, tosin en itse käynyt niissä sisällä katsomassa, minkä tasoiset tilat olivat.



Uni vei voiton jo saaressa.


Leikkipaikkojen ja hiekkarannan lisäksi saaressa oli kivoja ulkoilureittejä, joilla pystyi hyvin kulkemaan rattaidenkin kanssa. Tiet olivat paikoitellen vähän epätasaiset ja polkumaiset, mutta rauhalliseen tahtiin edetessä niillä pääsi oikein hyvin kulkemaan rattaiden kanssakin. Vielä kivempi retkikohde saari varmasti olisi vähän vanhemmille lapsille, jotka jo itse osaavat kulkea metsämaastossa. Kävelyreittien varrella oli paljon nähtävää ja maisemat vaihtuivat koko ajan, eikä maasto ollut vaikeakulkuista (rattaillakin tosiaan pääsi hyvin menemään). Klo 12 saaressa olisi auennut kesäravintola, jota emme harmi kyllä ehtineet käydä katsastamassa kun lähdimme itse saaresta jo yhdentoista jälkeen, mutta ehkä ensi kerralla voisi vierailla sielläkin. Kauniilta paikka näytti nytkin ulospäin.




Ison Vasikkasaaren idyllisiä maisemia.


Lähdimme saaresta toisella saaristoveneellä, joka vei meidät Haukilahden rantaan. Enni nukahti jo saaressa jännittävän menomatkan ja uusien maisemien väsyttämänä, ja nukkuikin rattaissa pari tuntia eli melkein kotiin asti. Tulomatka saaristoveneellä kesti ehkä 10-15 minuuttia ja Haukilahdesta kävelimme kauniissa kesäkelissä bussipysäkille ja tulimme bussilla lähemmäs kotia. Kodin lähellä teimme vielä pienen kävelylenkin kun Enni nukkui niin rauhallisesti ja päivä oli ihanan kaunis ja aurinkoinen. Kaiken kaikkiaan todella onnistunut retki ja päivä muutenkin, on kyllä ihanaa asua merenrannalla!



Upea kesäpäivä!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kandijuhlat ja ensimmäisen opiskeluvuoden muistelua

Lapsen liikkumisen seuraaminen ja ReimaGO-aktiivisuussensori

Kuinka minä pääsin lääkikseen