Käytännön asioita hoitopaikassa

Perhepäivähoidon alkaessa on pitänyt miettiä monenlaisia käytännön asioita Ennin hoitoon jäämisen suhteen: mitä tyttö syö, missä hän nukkuu, mitä laittaa päälleen, miten tavarat kulkevat kodin ja hoitopaikan välillä... Onneksi perhepäivähoitajamme on tosi kokenut ja on auttanut meitä hoitotaipaleen alkuun monilla neuvoilla ja käytännön vinkeillä. Jo ihan ensimmäisillä hoitoharjoittelukerroilla saimme häneltä Ennin ensimmäisen reissuvihkon; tämä vihko kulkee Ennin mukana hoitopaikassa ja kotona ja sekä hoitaja että vanhemmat voivat kirjata sinne ylös mieleen tulevia asioita. Reissuvihko tulee varmasti selkeyttämään ja helpottamaan monia hoitosuhteen aikana esille tulevia asioita ja on näin tuoreille vanhemmille tärkeä tuki ja turva koko hoidon suhteen.

Hoitopaikkaa vastaanottaessa ajatukset koko hoidon suhteen tuntuivat olevan ihan sekaisin kun ei oikein tiennyt mitä odottaa, mutta nyt parin hoitoviikon jälkeen kuviot ovat kummasti selkiytyneet. Matkarattaat taittuvat jo kasaan nopeasti niitä autoon pakatessa ja aamulla osaa katsoa ikkunasta ulos ja päättää, millaiset vaatteet pitää tytölle pukea ettei tälle tule päivän aikana kylmä eikä kuuma. Listaan tähän alle joitain käytännön asioita, joita meidän on hoitopaikan saannin jälkeen pitänyt miettiä - jonkinlainen muistilista hoitoa aloittelevalle vauvalle siis. 

Ennin kerhorepun sisältö.


Kerhoreppu/hoitolaukku - Enni on itse vielä niin pieni, ettei tarvitse tai osaa arvostaa kivaa kerhoreppua, mutta onneksi äiti on sen verran lapsenmielinen, että hommasi tytölle ihanan pirteän kerhorepun hoitolaukuksi! Kuljetimme ensimmäisen viikon Ennin mukana hoitopaikassa miehen vanhaa reppua, mutta halusin hoitoa varten kuitenkin ihan oman laukunkin. Mietin pitkään, hommaanko Skip Hopin eläinaiheisen repun vai Beatrix New Yorkin suloisen kuviorepun, ja päädyin lopulta jälkimmäiseen. Valitsin Beatrix NY:n ihanasta valikoimasta keltaisen Kiki-tipurepun, joka on toiminut erittäin hyvin kerhoreppuna/hoitolaukkuna perhepäivähoitopaikassa. On tosi kätevää, kun on joku tietty laukku, joka kulkee aina hoidossa mukana ja johon voi aamulla pakata esim. säänmukaiset varavaatteet. Lisäpisteet söpöydestä.


Repun sisällä on vetoketjullinen tasku pikkutavaroille.


Ruokailu - Enni on vielä lähes täysimetetty vauva, eli ruokailu hoitopaikassa tulee olemaan hänelle iso muutos varsinkin pidempinä hoitopäivinä. Ennillä on hoitopaikassa varattuna velliä, jota hän iltaisinkin juo, ja lisäksi hänelle ainakin tarjotaan siellä erilaisia soseita tutuista ja välillä vieraammistakin kasviksista. Saa nähdä, oppiiko tyttö uudessa ympäristössä ja toisten hoitolasten esimerkkiä seuraamalla syömään paremmin. Ainakin tähän mennessä soseetkin ovat hoidossa vähän menneet alas!

Vaipat - Veimme hoitopaikkaan näin aluksi noin puolikkaan paketillisen vaippoja ja lisäksi Ennin mukana kulkevassa kerhorepussa on aina muutama vaippa. Hoitopaikan muut lapset ovat jo niin isoja etteivät käytä vaippoja, eli ei ainakaan tarvitse miettiä, että joku toinen lapsi käyttäisi meidän hommaamat vaipat.

Reissuvihko - Enni sai perhepäivähoidon alettua ensimmäinen oman reissuvihkonsa. Vihkoon voivat sekä hoitaja hoitopäivän aikana että vanhemmat kotona kirjoittaa mieleen tulevia asioita ja pysyä ajan tasalla tytön nukkumisista, syömisistä ja muusta voinnista. Reissuvihkossa on myös tärkeät puhelinnumerot yms. molempiin suuntiin äkkitilanteita varten.

Vaatteiden nimikointi - Ennin hoitoryhmässä muut lapset ovat jo niin isoja, etteivät vaatteet oikein voi mennä tyttöjen kesken sekaisin. Halusin kuitenkin varmuuden vuoksi nimikoida kaikki Ennin hoidossa käyttämät vaatteet ja tilasin Ikiomalta nimilapulta 120 kpl hienoja nimilappuja. Lapun designin sai itse suunnitella netissä ja tarrapintaisilla nimilapuilla voi nimikoida muutakin kuin vaatteita (esim. juomapullon). Nimilappujen pitäisi kestää konepesua 60 asteessa, saa nähdä miten hyvin tämä pitää paikkansa. Helppo ne on ainakin ollut laittaa kiinni vaatteiden pesulappuihin ja eivät ne ainakaan parin pesun jälkeen ole irronneet.



Vaihtovaatteet - Hoitopaikkaan kannattaa luonnollisesti viedä ainakin yksi vaatekerta vaihtovaatteita, jotta vauvalla on jotain päälle puettavaa vaatteiden sotkeennuttua. Vaihtovaatteetkin kannattaa nimikoida niin ne ehkä löytävät joskus tiensä takaisin kotiin.

Oma unilelu - Veimme Ennille hoitopaikkaan oman unilelun turvaksi ja rauhoittajaksi. Enni ei oikeastaan vielä ole mitenkään kiintynyt unileluihin eikä normaalisti yöllä tai päiväunilla ole sellaista pitänyt, mutta hoitopaikassa on kuitenkin kiva olla joku edes vähän tutumpi turvalelu. Voi olla, että tyttö hoidon alettua kiintyykin unileluunsa uudella tavalla ja se muistuttaa uudessa paikassa kodista.

Vanhempien valokuvat - Veimme hoitopaikan leikkihuoneen seinälle kuvat itsestäni ja miehestä. Kuvien avulla Enni voi tarvittaessa muistella meitä hoitopäivän aikana ja toivottavasti rauhoittua surun hiipiessä puseroon.

Matkarattaat - Hommasimme Ennin hoitoa varten käytetyt matkarattaat Torista oikeastaan kahdesta syystä: 1) emme halua jättää arvokkaita yhdistelmävaunujamme hoitopaikan rappukäytävään varastettavaksi ja 2) nämä matkarattaat saa taitettua pieneksi ja siten ne mahtuvat autoon tosi näppärästi. Ostamani matkarattaat ovat malliltaan Peg-Perego Si:t ja ne ovat ajaneet asiansa tähän mennessä. Tietysti käytetyt matkarattaat ovat tuntuneet tosi heppoisilta uusien yhdistelmävaunujen jälkeen, mutta matkarattaita käytetäänkin vain lyhyiden hoitomatkojen taittamiseen; vaunukävelyillä käymme edelleen kunnon Emmaljungilla.


Tyytyväisenä hoitopäivän jälkeen.


Imetys - Imetys ei vielä ole hoidon myötä vähentynyt, mutta todennäköisesti pikku hiljaa syksyn mittaan tulee vähenemään. Siinä ei onneksi sinänsä ole mitään pahaa, sillä Enni on jo niin iso että voisi syödä kiinteitä paljon enemmänkin kuin mitä nykyään syö, mutta onhan se silti vähän haikeaa. Kivikkoisen alun jälkeen meidän imetystaival kun on ollut tosi onnistunut ja imetyshetket ovat hyviä läheisyystankkauksia molemmille. Ne pitää jatkossa sitten vaan korvata erilaisella läheisyydellä.

Ulkovaatteet - Syksyn ja talven lähestyessä piti miettiä myös millaisia ulkovaatteita Enni alkaa kylmenevissä keleissä käyttää niin hoidossa kuin kotonakin. Perhepäivähoitoryhmä käy ulkona puistossa parikin kertaa päivässä ja Enni ei vielä hirveästi tuota lämpöä itselleen liikkumalla - niinpä vaatteiden pitää olla tarpeeksi lämpimät ja sekä tuulelta että vedeltä suojaavat. Enni myös nukkuu usein päiväunia rattaissa, jolloin lämmöntuotanto on vielä alhaisempaa. Hyvät, kelinmukaiset ja lämpimät vaatteet ovat siis tosi tärkeät hoitopäivän aikana.

Kansio - Veimme Ennille oman nimikoidun kansion hoitopaikkaan. Tähän kansioon on ilmeisesti tarkoitus kerätä Ennin papereita, valokuvia ja erilaisia tuotoksia, ja kansio toimii sitten myöhemmin arkistona ja muistona hoitotaipaleesta. Ajatus on mielestäni tosi kiva, ja olisi ihanaa jos Enni saisi nyt olla tässä samassa hoitopaikassa monta vuotta ja täyttää kansiotaan pikku hiljaa. Tuunasin jo itsekin kansiota hieman lisäämällä nimen perään pienen tarran!


Vauvan hyvästely - Hoitajamme neuvoi meitä alusta asti jättämään Ennin nopeasti ja jämäkästi hoitopaikkaan aamuisin, ja näin olin myös itse etukäteen asiasta lukenut. Lapsi on hyvä jättää hoitoon positiivisella mielellä eikä hyvästejä kannata pitkittää, sillä se tekee eron hetkestä lapselle (ja aikuiselle) vaikeamman. Lapsi unohtaa eron aiheuttaman mahdollisen surun nopeasti kun äiti tai isi häviää näköpiiristä, varsinkin jos hoitopaikassa on tarjolla hauskaa tekemistä. Vaikeaahan se silti on, ja eroaminen vaikka vain pariksi tunniksi tuntuu useimmiten itsestä pahalta. Nyt kun Enni on jo jäänyt hoitoon muutaman kerran ihan tyytyväisenä ja ilman huutoja (!), on äidinkin ollut paljon mukavampi lähteä kouluun ja olla sen muutaman tunnin erossa tytöstä. Kyllä tämä hoitokuvio alkaa meiltä jo sujua oikein hyvin.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kuinka minä pääsin lääkikseen

Kandijuhlat ja ensimmäisen opiskeluvuoden muistelua

Lapsen liikkumisen seuraaminen ja ReimaGO-aktiivisuussensori