Seisomaan nouseminen tukea vasten

Seisomaan nouseminen tukea vasten on vauvan ensimmäinen askel kohti kahdella jalalla liikkumista. Seuraavana tulevat ensimmäiset askeleet tuen kanssa, seisomaan nouseminen ilman tukea ja lopulta se kaikkien vanhempien kyyneleet silmissä odottama hetki: ensimmäiset horjuvat askeleet. Onhan se uskomatonta, että jokin niin pieni ja avuton osaakin yhtäkkiä kävellä itse, ja osaan jo nyt kuvitella, kuinka oudolta (ja hienolta) sen katseleminen tulee tuntumaan. Jo pelkkä pystyyn nouseminen avaa maailmaa vauvalle uudella tavalla, sillä korkeammalta näkee kauemmas ja tututkin maisemat näyttävät seisten ihan erilaisilta kuin lattiatasosta. Ei siis ihme, että moni vauva (kuten myös Enni) taidon opittuaan haluaa koko ajan ja joka paikassa nousta pystyyn.




Enni nousee nykyään vaivatta seisomaan tukea vasten, ja on hän ottanut muutaman askeleenkin siinä seisoskellessaan. Hän osaa myös siirtää käsiään uudelle tuelle seistessään. Tilasin tytölle tällä viikolla Brion klassisen mustan kävelyvaunun, jonka kanssa askelia voi harjoitella enemmän. Se ei ole vielä tullut, mutta eipä Enni ihan vielä varmaan osaisikaan sen kanssa liikkua saati välttämättä edes nousta sitä vasten seisomaan. Vaunu on nimittäin aika heppoinen ja kuvittelisin, että se liukuu helposti pois alta jos siitä ottaa liikaa tukea ylös noustessa. Uskon, että kävelyvaunusta on kuitenkin vielä paljon iloa kunhan Enni vähän kasvaa. Sinnehän voi myös lastata leluja tai muuta tavaraa ja kuljettaa niitä edestakaisin kodissa, minkä muistan ainakin omassa lapsuudessani olleen hauskaa.



Vauva oppii kävelemään keskimäärin noin vuoden ikäisenä, mutta yksilöllistä vaihtelua on tosi paljon. Tämän hetken tilanteen perusteella uskon, että Enni lähtee kävelemään jo vähän ennen kuin täyttää yksi, mutta eihän sitä koskaan tiedä miten tilanteet kehittyvät. Osasimmehan me hienosti päätellä Ennin saavan ihan kohta ensimmäisen hampaansakin kun tyttö oli kolmen kuukauden ikäinen - näin puoli vuotta myöhemmin vielä hampaattoman tytön äitinä voisin vaan todeta, että vauvat kuolaavat paljon. Joka tapauksessa seisomaan nouseminen tukea vasten on iso edistysaskel kohti kävelyä. Olemme toistaiseksi aika hyvin säästyneet haavereiltakin, vaikka onhan Enni pari kertaa kopauttanut vähän päänsä kupsahtaessaan seisomasta maahan. Useimmiten tyttö kuitenkin pyllähtää hienosti taaksepäin halutessaan alas, jolloin vaippa pehmentää matalaa pudotusta entisestään.


Seisomaan nouseminen on Ennistä selvästi hauskaa ja hän on hurjan ylpeä itsestään aina päästyään pystyyn. Olemme tietysti kehuneet tyttöä hirveästi aina kun hän on päässyt ylös ja hän osaakin nykyään jo odottaa huomionosoituksia noustuaan seisomaan. Uusimpana temppuna on ollut seisomaannousun jälkeen tuen hurja taputtaminen, oli se tuki sitten pöytä, sohva tai rahi. Tasoa taputellessaan tyttö vaan joskus unohtaa, etteivät kädet silloin tuekaan asentoa niin hyvin ja homma päätyy kaatumiseen. Päätään Enni osaa yleensä silloinkin varoa tosi hyvin ja joskus pieni itku voi tulla ihan säikähdyksestä tai äidin huudosta pelästymisestä.

Vaunukävelyn aika?


Monella tavalla elämä vaikeutuu kun vauva oppii liikkumaan enemmän ja pääsee käsiksi uusiin vaarallisiin paikkoihin kotona ja muualla. Liikkuvaa lasta saa toki seurata silmä kovana, mutta onhan sitä kehitystä ihana katsella. Ja olenpa huomannut yhden elämää hieman helpottavankin asian Ennin lisääntyneen liikkumisen suhteen: ennen tyttö piti hakea huoneen toiselta puolelta ja nostaa syliin imetystä varten - nykyään riittää kun riisuu paidan ja kysyy haluaako tyttö maitoa niin tämä ryömii itse hurjaa vauhtia huoneen poikki ja nousee itse vielä sohvaa vasten pyrkien syliin. Aika omatoimista!

Kommentit

  1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  2. Siitä kärrystä saa säätää renkaiden rullaavuuden jäykkyyttä ruuvista. Meillä on säätö aika jäykkänä + käsipaino kyydissä niin on helppo taapertaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Okei, hyvä tietää! Säätövara helpottaakin sitten vaunun käyttöä varsinkin alussa :) Pitää kaivaa jotain isoja käsipainoja kans esille.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Maailman paras raparperipiirakka

Vauvan kanssa Hoplopissa

Kuinka minä pääsin lääkikseen