Nukkuu, ei nuku

Joulun kunniaksi Enni nukkui ensimmäisen kokonaisen yönsä joulupäivän jälkeisenä yönä. Pari edellistä päivää olivatkin olleet aika jännityksentäyteisiä ja päiväunet jäivät välillä lyhyiksi; olosuhteet pitkille yöunille olivat siis oikein hyvät. Joulun jälkeen tyttö on nukkunut jo toista kymmentä kokonaista yötä, eli kehitystä nukkumispuolessa on selvästi tapahtunut.

Enni nukkui ensimmäisen kokonaisen yönsä klo 22:45 - 8:00. Suunnilleen näihin aikoihin tyttö on muutenkin nukahtanut ja herännyt viimeisten kuukausien aikana (joskin nukkumaanmeno kyllä yleensä tapahtuu jo klo 21-22). Päivällä Enni nukkuu edelleen useimpina päivinä kahdet päiväunet. Joinain päivinä kahdet päikkärit korvautuvat yksillä pidemmillä päiväunilla, mutta yleensä tyttö nukahtaa ensimmäisen kerran klo 10-11 maissa ja toisen kerran klo 15-16 maissa.

Pupu on hyvä unikaveri.


Enni nukahtaa edelleen yöunille meidän viereen parisänkyyn ja tämä järjestely on toiminut meillä hyvin. Joululoman aikana teimme pienen kokeilun siirtää Ennin oma pinnasänky (toinen sivu laskettuna) sivuvaunuksi meidän sängyn viereen, jolloin tytön voi siirtää helposti omaan sänkyyn hänen nukahdettuaan.  Tämäkin järjestely on toiminut tosi hyvin ja tytön on saanut hyvin siirrettyä nukkuvana omaan sänkyyn. Voi olla, että omassa sängyssä nukkuminen on rauhoittanutkin tietyllä tavalla tytön öitä ja hän on saanut sen takia paremmin nukuttua. Hän nukkuu nykyään usein noin aamuviiteen asti tyytyväisenä omassa sängyssään. Viiden maissa imetän Ennin ja sen jälkeen hän nukkuu vielä pari tuntia. Ensimmäiset päiväunet nukutaankin sitten jo parin tunnin kuluttua heräämisestä.

Vaikka saisimme jossain vaiheessa Ennin nukkumaan omassa sängyssään muutenkin kuin ”sivuvaunussa”, luulen, että tytön sänky tulisi sijaitsemaan meidän makuuhuoneessa. Ennin oma huone on niin pieni ja meidän niin iso, ettei sänkyä olisi tällä hetkellä järkeä viedä sinne. Tai jos sen veisi, pitäisi Ennin huoneen vierassänky sijoittaa jonnekin muualle. Samassa huoneessa nukkuessa yöllinen liikkuminen on muutenkin vähäisempää jos pitää syystä tai toisesta siirtyä sängystä toiseen. Sivuvaunusysteemi on nyt toiminut meillä niin hyvin, että jatkamme sillä todennäköisesti vielä pitkään.

Tässä näkyy vähän sivuvaunuamme.


Kaiken kaikkiaan Ennin nukkuminen on parantunut alkuajoista paljon. Ja niinhän se meneekin, että pienet vauvat nukkuvat usein lyhyissä pätkissä vaikka mitä tekisi - pieni masu tarvitsee ruokaa usein. Tällä hetkellä tuntuu melkein hassulta ajatella, miten paljon stressasimme Ennin nukkumisista jossain vaiheessa. Luulen, että teimme sen virheen, että kuuntelimme liikaa muiden mielipiteitä ja annoimme niiden vaikuttaa omaan ajatteluun. Neuvonkin kaikkia muita vauvaperheitä tekemään lapsen nukkumisen suhteen juuri niin kuin itse haluaa. Nukkumisasioissa ei ole selvää oikeaa tai väärää, vaan lapsi voi ihan yhtä hyvin nukkua omassa sängyssä tai vanhempien vieressä, mennä nukkumaan seitsemältä tai yhdeltätoista ja heräillä tunnin tai viiden tunnin välein. Tärkeintä on löytää omalle perheelle sopiva rytmi ja tapa selvitä öistä (varsinkin pikkuvauva-aikana yöt voivat joskus tuntua selviämiseltä), lapsen kasvaessa yöt kyllä helpottuvat yleensä itsestään.


Ja ettei nyt jäisi liian ruusuista kuvaa meidän öistä tällä hetkellä, kyllä Ennikin välillä herää yöllä huutamaan ilman mitään selvää syytä. Eikä hän joinain iltoina tunnu nukahtavan ollenkaan vaan nostelee pehmolelujaan ja petivaatteitaan loputtomasti ympäri sänkyä. Kokonaiskuva on kuitenkin tällä hetkellä paljon parempi kuin vaikka puoli vuotta sitten ja isoin muutos itselle oli toki on se, että tyttö unikoulun myötä oppi nukahtamaan ilman tissiä. Nukkumisasiat ovat aina kokonaisuus, johon vaikuttaa paljon myös se, mitä päivällä tapahtuu. Voi siis olla, että Enni nukkuu nykyään paremmin senkin takia, että väsyttää itsensä tehokkaammin päivän aikana liikkuessaan. Tuleehan se uni itsellekin paremmin silloin, kun on päivän aikana liikkunut ja touhunnut paljon.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Maailman paras raparperipiirakka

Vauvan kanssa Hoplopissa

Kuinka minä pääsin lääkikseen