Talviulkoilua taaperon kanssa vol. 2

Eilen tuli tänne eteläänkin monta kymmentä senttiä lunta ja maisemat ovat tällä hetkellä talviset. Sain myös sopivasti koulusta vapaapäivän kun tämän päivän opetus siirrettiin bussilakon takia, joten pääsemme tänään nauttimaan lumileikeistä Ennin kanssa ihan kunnolla. Yleisesti talvi on ollut tähän mennessä pääkaupunkiseudulla aika lämmin ja vähäluminen, mutta onneksi pari lumistakin päivää osui tammikuulle ja ehdimme niiden aikana vähän ulkoillakin Ennin kanssa.

Ehdimme joululomalla käydä myös paljon puistoissa ja Enni on tottunut ulkoilemaan usein kahdestikin hoitopäivien aikana - tyttö tulee nykyään selvästi rauhattomaksi ja kiukkuiseksi jos emme vapaapäivänä käy puistossa tai vaunukävelyllä ollenkaan. Onhan ulkona toki hyvä purkaa energiaa ja saada vähän vaihtelua päiväohjelmaan. Itsellekin tekee hyvää lähteä välillä pois neljän seinän sisältä.


Enni sai joululahjaksi hienon vaaleanpunaisen pulkan ja siihen sopivan lämpötaljan. Olemme koittaneet lähteä pulkan kanssa ulos aina kun on ollut vähän lunta maassa ja olemme käyneet pulkalla mm. lähikaupassa koko perheen voimin (matkaa pari sataa metriä). Tuon matkan Enni pysyi tosi rauhallisena ja tyytyväisenä pulkassa eikä koittanutkaan ryömiä sieltä pois vaikka pulkassa ei ole minkäänlaisia turvavöitä. Tyttö tykkäsi osoitella pulkasta ohi meneviä autoja, ihmisiä ja eläimiä ja nökötti hievahtamatta taljan päällä käännöksissä ja töyssyissäkin. Toki menimme myös tosi rauhallista vauhtia, ettei kaatumisia tapahtuisi. Olen käynyt tytön kanssa myös kahdestaan lyhyillä pulkkakävelyillä lähialueella ja vain kerran Enni on lähtenyt itse konttaamaan pulkasta pois.



Näiden pulkkakokemusten lisäksi Enni on päässyt hoitopaikassakin pulkkailemaan, tai ainakin istumaan puistossa paikallaan olevassa pulkassa. Varsinaisessa pulkkamäessä taas emme ole käyneet ja sinne ehkä suuntaammekin vasta ensi talvena - katsotaan. Olemme kannustaneet Enniä myös kävelemään ulkona talvivaatteissa, mutta siitä tyttö ei kyllä yleensä tykkää yhtään. Ymmärtäähän sen, sillä talvivaatteet rajoittavat liikkumista hurjan paljon ja talvikengillä on vaikeaa pitää tasapaino varsinkin epätasaisella alustalla. Kuoman talvikengät eivät ehkä muutenkaan ole paras valinta kävelyharjoituksiin, sillä niitä ei saa nauhoilla kiristettyä tukevasti jalkaan kun ne vaan vetäistään päälle. Kyllä Enni kuitenkin osaa ulkonakin tepastella lyhyitä matkoja täydessä varustuksessa ja osaa myös tarpeen tullen painokkaasti vaatia syliin ottamista - tyttö on oppinut, että sillä tavalla liikkuminen paikasta toiseen on paljon kätevämpää.

Lämpöominaisuuksiensa puolesta Ennin talvivaatteet ovat olleet tosi hyviä. Tyttö on oikeastaan aina ihan lämmin sisään tullessamme, mitä nyt muutamia kertoja pidempien ulkoilujen jälkeen sormet ja varpaat ovat olleet hieman viileät. Kirjoitin edellisessä talviulkoilupostauksessa enemmän Ennin talvivarustuksesta ja tuo sama varustus on ollut meillä edelleen käytössä. Ainut pieni muutos on ollut se, että ostimme tytölle uudet, vähän isommat Reiman talvirukkaset, jotta hanskat pysyisivät varmasti paikoillaan koko ulkoilun ajan. Isot rukkaset kun saa kätevästi ja tukevasti vedettyä toppahaalarin päälle.


Varsinaisilla vaunukävelyillä emme nyt talvella ole juurikaan käyneet, sillä vaunut eivät kulje loskaisilla ja lumisilla jalkakäytävillä yhtään niin kevyesti kuin kesällä. Lisäksi kylmä sää vähentää omaa intoa lähteä pidemmälle kävelemään. Enni varmaan viihtyisikin vaunuissa omassa lämpöpussissaan katsellen maisemia ja osoitellen autoja, mutta olen huomannut, etteivät vaunukävelyt itsestä ole niin mukavia talvella. Vähän harmi, sillä vaunukävelyt Ennin kanssa ovat olleet tosi hyvää arkiliikuntaa. Toki tytön nostelu ja kanniskelu ympäri puistoa käyvät myös liikunnasta, mutta pitkäkestoinen matalan sykkeen liikkuminen jää siellä puuttumaan. Ehkä pitäisi kylmyydestä huolimatta lähteä tytön kanssa useammin vaunukävelyille näin talvellakin (ainakin jos tiet ovat sulat ja taivaalta ei tule mitään), sillä onhan sitä aurinkoisena talvipäivänä kiva ihailla valkoisia maisemia ja seurata, milloin meri jäätyy ja sulaa.

Mikäs tuolla lentää?

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kuinka minä pääsin lääkikseen

Vaunukävelyt Emmaljunga Super Viking -yhdistelmävaunuilla

Ensimmäinen kosketus lääkärin työelämään; amanuenssuuri sairaalassa