L5 pähkinänkuoressa

Aikaa on taas vierähtänyt edellisestä blogipostauksesta ja sen jälkeen olenkin tässä ehtinyt suoritttaa kokonaisen vuoden lääkiksessä. Tuo vuosi oli viides vuoteni lääkiksessä, ja koulussa tästä vuodesta puhutaan nimellä L5 (aika loogista). Ajattelin tässä hieman kuvailla viidettä vuottani ja käydä lyhyesti läpi kaikki sen aikana käymäni kurssit.

L5-syksy:

Ensimmäinen kurssimme L5-vuonna oli Lasten terveys. Se järjestettiin osittain päällekkäin seuraavan käymäni kurssin, eli Naistentaudit ja synnytysopin kanssa, ja nämä kaksi kurssia veivätkin koko syyslukukauden. Ne ovat laajuudeltaan lääkiksen isoimmat kurssit ja opittavaa olikin kyllä paljon; tosi hyvä, että sain käydä tuon ison kokonaisuuden heti syksyllä kun energiaa vielä oli jäljellä kesälomalta. Lasten terveys -kurssi tosiaan käsitti periaatteessa kaiken lapsiin liittyvän lääketieteen. Tämä on tietysti aika iso kokonaisuus hallittavaksi, eli fokus oli vahvasti perusterveydenhuollossa (terveyskeskustasolla) ja monet asiat käsiteltiin melko pintapuolisesti. Esimerkiksi neuvolaseurantaa opiskelimme paljon, sitä kun tekevät lähes kaikki terveyskeskuslääkärit, samoin lapsen diabeteksen tunnistaminen tuli kaikille selväksi. Kivoja muistoja kurssilta ovat vierailu keskososastolla, jossa potilaiden vaipat eivät tosiaan olleet kokoa 1 vaan paljon pienempiä, ja allergiapoli, jossa pääsimme juoksemaan kouluikäisten lasten kanssa taloa ympäri, jotta heidän sykkeensä nousisi tarpeeksi astmakokeita varten.

Lasten terveyden jälkeen (ja tosiaan osittain limittäin) tuli Naistentaudit ja synnytysoppi -kurssi. Tämä oli ehkä lääkiksen käytännönläheisin kurssi ja pääsimme tutkimaan todella paljon potilaita itse. Gynekologisen statuksen tekeminen tuli varmasti kaikille tutuksi ja samoin pääsimme harjoittelemaan paljon ultraäänen käyttöä niin raskauden seurannassa kuin muussakin gynekologisessa tutkimisessa. Tällä hetkellä tosin tuntuu siltä, etten muista ultran käytöstä enää paljoakaan enkä varsinkaan osaisi käyttää monimutkaista laitetta niin, että saisin siihen sopivan näkymän. Toisaalta gynekologista ultraa ei käytännössä terveyskeskuksessa käytetäkään, eli sen taidon unohtaminen ei ole maailman vakavin asia. Hienoin muisto kurssilta on varmastikin osallistuminen keisarileikkaukseen, jossa sain työntää vauvan synnyttävän äidin vatsan päältä odottavan gynekologin käsiin. Näin kurssin aikana monta syntymää ja valehtelisin jos sanoisin, ettei joka ikinen niistä saanut pientä kyyneltä silmäkulmaan, niin herkkiä ja ainutlaatuisia nuo tapahtumat olivat.

Joulun alla oli isot tentit molemmista edellä mainituista kursseista ja kevätlukukausi olikin sitten rakenteeltaan hyvin erilainen kuin syyslukukausi. Koko syksy tosiaan koostui kahdesta isosta kurssista, jotka osittain kietoutuivat yhteen, eli koko syksy oli tavallaan yhtä isoa kokonaisuutta. Keväällä puolestaan meillä oli paljon pieniä ja lyhyitä kursseja aivan erilaisista aiheista.

L5-kevät:

Tammikuussa alkoi noin kuukauden mittainen Korva-, nenä- ja kurkkutautien kurssi. Tuokin kurssi oli hyvin käytännönläheinen ja pääsimme jokainen tutkimaan viikottain useita potilaita. KNK (korva-, nenä-, kurkku-) -statuksen tekeminen tuli tutuksi ja muistan vieläkin aika hyvin miten katsotaan erilaisilla suppiloilla potilaan korvaan, mihin suuntaan nenää pitää puudutusvanutuppo työntää ja minkä kokoisen peilin tarvitsee äänihuulien katsomista varten. Ehkä hauskin opetus kurssilla oli se kun saimme työntää toistemme (siis opiskelijakavereiden) korviin erilaisia vierasesineitä ja sen jälkeen kalastella niitä pois.

KNK-kurssin jälkeen vuorossa oli useita päällekkäisiä kursseja muutaman viikon ajan. Tuolloin alkoivat samaan aikaan Yleislääketiede, Geriatrian ja palliatiivisen lääketieteen opintokokonaisuus sekä Silmätaudit. Viikot olivat luentopainotteisia, mutta varsinkin yleislääketieteen luennot olivat kyllä kiinnostavia ja hyödyllisiä. Esimerkiksi ajokortin määräämiskäytännöt lääketieteellisestä näkökulmasta tulivat itselle viikkojen aikana paljon selkeämmiksi.

Luentoviikkojen jälkeen alkoi käytännön osuus Silmätaudeista, ja tuolloin tapasimme taas aika paljon potilaita ja saimme harjoitella erilaisia silmäntutkimismenetelmiä kanssaopiskelijoiden kanssa. Ensiaputaitoja saimme harjoitella siansilmien kanssa ihan käytännössä, ei ollut kyllä helpoin homma poistaa metallirikkaa siansilmän sarveiskalvosta.

Silmätautien jälkeen alkoi noin kuukauden mittainen Ihotaudit ja allergologia sekä sukupuolitaudit -kurssi. Ehdimme käydä kurssia noin viikon ja sitten iskikin koronaepidemia kunnolla päälle. Korona-aikaan opiskelu oli vähintäänkin erikoista eivätkä opettajatkaan oikein koskaan tienneet, miten muuttuvien ohjeistusten kanssa olisi pitänyt toimia. Loppujen lopuksi kurssi saatiin vietyä kunnialla päätökseen aika lailla etäopetuksena, ja myös tentti suoritettiin ensimmäistä kertaa etänä. Pidin etätenttiä todella onnistuneena konseptina, sillä yksi käytännön lääkärin tärkeimmistä töistä on tiedon etsiminen rajallisessa ajassa; tätä taitoa tentti testasi erinomaisesti ja luonnollisesti joitain asioita oli osattava ulkoakin jos halusi päästä kurssista läpi.

Ihotautien jälkeen meillä olisi ollut erilaisia harjoitteluita, mutta esimerkiksi geriatrian harjoittelu peruttiin kokonaan koronan takia (ja hyvä niin). Terveyskeskusharjoittelu järjestettiin kyllä ja pääsin itse yhdelle Espoon terveysasemalle seuraamaan lääkärin työtä käytännössä. Terveysasemilla oli tässä vaiheessa toiminta jo hyvin supistettua koronan takia, eli omia potilaita ehti parin viikon harjoittelun aikana olla tosi vähän. Pääsin kuitenkin seuraamaan terveysasemalla esimerkiksi kiirevastaanottoja, tarkkailua ja psykiatrisen sairaanhoitajan toimintaa etänä. Harjoittelun jälkeen jäljellä olikin enää muutama etätentti ja L5-lukuvuosi päättyi huhtikuussa juuri ennen vappua.

Nyt toukokuussa minulla on vielä yksi valinnainen Globaalin terveyden kurssi edessä. Kesällä on suunnitteilla monenlaista työkuviota sairaaloissa ja terveysasemalla, mutta niistä kirjoitan enemmän toisella kertaa. Kaiken kaikkiaan vuosi L5 oli mielestäni tähän mennessä kiinnostavin lääkiksessä ja opin sen aikana todella paljon monelta eri erikoisalalta. Varmasti tässä vaiheessa opintoja auttaa paljon myös se, että monesta asiasta osaa jo paljon ja uutta tietoa pystyy koko ajan paremmin rakentamaan vanhan päälle. Eipä tätä koulua jäljellä toisaalta olekaan kuin virallisesti puoli vuotta (L6-vuoden opetus päättyy jo jouluna), eli ihan hyvä että jotain on tässä vaiheessa jäänyt käteen!