Ensimmäinen kosketus lääkärin työelämään; amanuenssuuri sairaalassa

Lääkärin opintoihin kuuluu yhteensä neljän kuukauden mittainen työharjoittelu eli amanuenssuuriaika erilaisissa terveydenhuollon yksiköissä. Helsingissä tämä harjoittelu suoritetaan yleensä kuukauden pätkissä sairaaloissa ja terveyskeskuksissa, ja minäkin olen tämän kesän jälkeen suorittanut ensimmäisen kuukauden pituisen amanuenssuurini. Harjoitteluni Syöpätautien klinikalla on nyt aika tarkalleen puolivälissä, sillä työskentelen siellä kesäkuun ajan. Tarkempi sijoitukseni on ollut sädehoito-osastolla.


Kahden viikon kokemuksella voin jo sanoa, että amanuenssuuri on keskimäärin tosi mukavaa aikaa lääketieteen opiskelijalle. Vastuuta ei voi vielä tässä vaiheessa antaa opiskelijalle mahdottoman paljon, mikä vähentää omaa stressiä tekemisen suhteen. Amanuenssina pääsee kuitenkin näkemään ja tekemään paljon ihan itsenäisestikin, eli pääsee tavallaan näköalapaikalle ilman mitään suorituspaineita. Lääkärien mukana kulkeminen on ihan erilaista yksin kuin opiskelijaryhmässä ja tilanteet pääsee näkemään aidommin ja intiimimmin. Työpäivien aikana pääsee myös osallistumaan monenlaisiin luentoihin ja meetingeihin, jotka ovat itse asiassa aika samanlaisia kuin meillä koulussa - aiheet vain ovat vähän syvällisempiä ja keskustelu sujuvampaa kuin meillä kurssien aikana.



Olen itse amanuenssuurin aikana päässyt haastattelemaan muutaman potilaan itse ja tekemään joitain yksinkertaisia toimenpiteitä seniorilääkärin kanssa. Lisäksi olen seurannut vastaanottoja sivusta ja päässyt näkemään monenlaisten sädehoitojen toteutusta käytännössä. Sädehoitojen seuraaminen on ollut kiinnostavaa, mutta oikeastaan vielä mielenkiintoisempaa on ollut nähdä, kuinka ne alusta lähtien määrätään, suunnitellaan ja toteutetaan. Sädehoitoon liittyvät tarkemmat yksityiskohdat eivät kuulu oikeastaan ollenkaan lääkärin peruskoulutukseen, eli niihin tutustuminen näin amanuenssuurin puitteissa on ollut tosi mielenkiintoista. Uskon, että se tulee auttamaan minua myös yleislääkärinä, sillä yhä useammat potilaat ovat joskus elämänsä aikana saaneet sädehoitoa. Sädehoitoa saaneisiin potilaisiin liittyy monenlaisia erityispiirteitä ja -riskejä, jotka nyt tulen terveyskeskuslääkärinäkin ymmärtämään paljon aiempaa monipuolisemmin.


Yksi iso osa-alue amanuenssuurissani on ollut sädehoitojen kohdealueiden piirtäminen, josta olen tykännyt melkeinpä yllättävän paljon. Kohdealueiden piirtäminen kuuluu sädehoidon suunnitteluun ja se tehdään sen jälkeen kun päätös sädehoidon aloituksesta on tehty ja suunnittelukuvat on otettu. Itse piirtäminen tarkoittaa sitä, että potilaasta otettuun suunnittelukuvaan (TT- eli tietokonetomografiakuva tai MRI- eli magneettikuva) ihan oikeasti piirretään tietokoneohjelmalla kasvaimen ääriviivat. Piirrettyjen alueiden perusteella fyysikot suunnittelevat sädehoidon käytännön toteutuksen, eli kuinka paljon säteilyä millekin alueelle annetaan. Luonnollisesti tavoitteena on, että suurin intensiteetti osuisi kasvaimeen ja ympäröivät tärkeät kudokset (esim. keuhkot, sydän tai suoli) saisivat mahdollisimman pienen sädeannoksen sivuvaikutusten minimoimiseksi.


Koska kuvauksilla saadut kuvat ovat kolmiulotteisia, myös piirtoalue on kolmiulotteinen. Piirtäminen ei siis ole ihan niin selkeää kuin normaali 2D-paperille piirtäminen, mutta pienellä harjoittelulla 3D-piirtäminenkin on alkanut hahmottua selkeämmin. Käytännössä 3D-piirtäminen tapahtuu kymmenille eri 2D-leikkeille, joita sitten piirtäessä pyöritellään ylös ja alas ja kuvaa käännellään eri suuntiin kokonaisuuden hahmottamiseksi. Jos ei muuta niin radiologinen osaaminen on piirtäessä kasvanut ja osaan varmasti ensi vuonna katsoa koulussakin tietokonetomografia- ja magneettikuvia uudella varmuudella. Syöpätautien radiologia on siitä hyödyllistä opiskelijalle, että kuvissa katsotaan usein koko vartaloa mahdollisia etäpesäkkeitä etsittäessä - näin pääsee harjoittelemaan monen eri alueen tarkastelua kuvista.

Olen oppinut amanuenssuurin myötä myös liikkumaan Meilahden sairaala-alueella paljon aikaisempaa paremmin. Tästä taidosta tulee varmasti tulevina kouluvuosinakin olemaan hyötyä, sillä opiskelumme jatkuu syksyllä ihan näissä samoissa tiloissa. Meilahden sairaala-alueen alapuolella on ihan valtavan iso tunneliverkosto, jonka kautta sairaalan työntekijät ja myös potilaat liikkuvat usein paikasta toiseen. Moniin tunneliston seiniin on tehty näyttäviä graffiteja ja muita piirroksia, jotka piristävät hyvin muuten aika synkeitä käytäviä. Tunnelit ovat tosi käteviä varsinkin talvella, sillä niitä pitkin pääsee liikkumaan rakennusten välillä ilman että tarvitsee mennä ulkoilmaan.



Olen tosi tyytyväinen päätökseeni tehdä ensimmäinen amanuenssuuri jo kolmannen opiskeluvuoden jälkeen, ja olen myös tyytyväinen osastovalintaani. Tuntuu, että amanunssina työskentely on ollut tosi hyvää kertausta kaikelle tähän asti opitulle ja lisäksi sairaalassa työskentely on tuonut paljon uutta käytännön oppia terveydenhuoltojärjestelmän toiminnasta. Olen oppinut paljon uutta myös itse onkologiasta (=syöpätautiopista) ja tietysti erityisesti sädehoidon mahdollisuuksista vaikuttaa erilaisiin syöpiin. Sädehoito-osasto on ollut siitä hyvä paikka amanuenssille, että siellä hoidetaan melkeinpä kaikkia mahdollisia syöpätauteja. Sädehoito myös yhdistetään usein lääkehoitoon, johon kuuluvat ehkä isoimpina osa-alueina sytostaatit (solunsalpaajat) ja hormonihoidot. Niinpä olen sädehoito-osastollakin päässyt näkemään syövän lääkehoitoa ja erityisesti sädehoidon ja lääkehoidon yhdistelmää eli kemosädehoitoa. Monipuolinen kuukausi on puoliksi jo takana, ja kyllähän se heinäkuun lomakin jo alkaa vähän mielessä siintää!

Kommentit

  1. Moi! Pakko tulla kommentoimaan, että löysin blogisi tänään, ja olen tässä lueskellut hyvän tovin mielenkiinnolla postauksiasi :) Löysin tieni tänne alunperin lääkisaiheen houkuttelemana, koska kävin istumassa toukokuussa pääsykokeessa viidettä(!) kertaa, Helsinki ykkösvaihtoehtonani. Eli on kiinnostavaa lukea Helsingissä opiskelevan lääkisläisen kokemuksia siitäkin näkökulmasta! Lääkisaihe ei kuitenkaan oo ainoa asia josta blogissasi kiinnostuin, koska hurmaannuin myös Ennistä kertoviin postauksiin :D Hän on tosi suloinen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi miten kiva kuulla! :) Tervetuloa lukemaan ja kiitos kauniista sanoista.

      Toivotaan, että tällä kerralla tärppäis pääsykokeen kanssa, se on aina niin sattumasta kiinni kysytäänkö just sellasia juttuja mitä sillä hetkellä muistaa parhaiten. Oon hengessä mukana, tiedän että tulosten odottaminen ei oo sitä helpointa aikaa. Aurinkoista kesää! :)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kuinka minä pääsin lääkikseen

Vaunukävelyt Emmaljunga Super Viking -yhdistelmävaunuilla