Blokkivaiheen neljäs kurssi, Vatsan alueen ongelmat

Neljäs vuoteni lääkiksessä alkoi pari viikkoa sitten ja viime vuonna alkanut blokkivaihe jatkuu tänä vuonna taas uusilla kursseilla. Ensimmäisenä kurssina meillä alkoi "Vatsan alueen ongelmat", joka nimensä mukaisesti käsittelee vatsaa ja sen elimiä, lähinnä ruuansulatuskanavaa kokonaisuudessaan. Kurssi on aika laaja, sillä ruuansulatuskanava on pitkä - mukana on niin ruokatorven, mahalaukun, ohutsuolen kuin peräsuolenkin sairaustiloja + paljon muuta. Vatsakurssi onkin blokkivaiheen toiseksi isoin kurssi, se isoin eli RiHaVe (=rintakipu, hengenahdistus ja verisuonikirurgia) tuli onneksi käytyä heti ensimmäisenä blokkivaiheen kurssina jo viime vuonna.

Viime vuonna blokkikursseja ehti siis olla kolme kappaletta; RiHaVe eli Rintakipu, hengenahdistus ja verisuonikirurgia, OHeRa eli Onkologia, hematologia ja reumatologia ja Neurologia ja neurokirurgia (linkeistä pääset lukemaan viime vuonna tekemäni postaukset kustakin kurssista). On kivaa, että sekä viime vuosi että tämä vuosi alkavat vuoden isoimmalla kurssilla, sillä uuden lukuvuoden alussa opiskelumotivaatio on aina korkeimmillaan ja kesän jälkeen olo on levännyt. Olenkin tämän vatsakurssin aikana ehtinyt käydä jo kolmella vapaaehtoisella luennolla, mikä on minulle todella harvinaista. Tänä vuonna koulunkäynnin etuna on se, että Enni on jo isompi ja hänet on helppo jättää hoitoon kun voi olla varma, että tyttö viihtyy siellä tosi hyvin - ehkä vapaaehtoisillakin luennoilla tulee tänä vuonna siis käytyä jonkun verran!

On meillä ehtinyt olla myös niitä pakollisia opetuksia jo jokunen kappale. Kiinnostavin tähän mennessä on ollut päivystyskirurgian opetus, jossa seurasimme kolmen opiskelijan ryhmässä vatsakirurgian päivystyspolia kolmen tunnin ajan. Pääsin tuolloin itse haastattelemaan ja tutkimaan yhden potilaan ja seurasin useamman päivystyspotilaan tutkimusta. Päivystyksellisiä vatsakirurgian tapauksia ovat mm. appendisiitti (=umpilisäketulehdus), suolitukos ja ulkusperforaatio (=vuotava mahahaava), joista osaa pääsimmekin opetuksen aikana näkemään. Lopuksi harjoittelimme potilaskertomusten kirjoittamista näkemistämme potilaista. Myöhemmin kurssilla menemme vielä uudestaan seuraamaan vatsakirurgian päivystystä, mutta tuolloin ihan yksinään ja vähintään viiden tunnin ajaksi. Sekin tulee varmasti olemaan tosi kiinnostava kokemus, toivottavasti tuolloin potilaita pääsee itse tutkimaan useammankin.

Olemme kurssin aikana ehtineet nähdä vasta muutaman oikean potilaan, mutta potilasopetusta on onneksi edessä vielä paljon. Pääsemme kurssin aikana seuraamaan mm. dialyysihoitoja ja erilaisia endoskopioita eli tähystyksiä, ja todennäköisesti myös tapaamaan erilaisista intoksikaatioista tai myyräkuumeesta toipuvia potilaita. Odotan innolla myös endoskopiademoa, jossa pääsemme varmaan harjoittelemaan erilaisia tähystyksiä nukeilla. Vatsakurssin tähystyksiin kuuluvat gastroskopia eli mahalaukun tähystys, kolonoskopia eli paksusuolen tähystys ja enteroskopia eli ohutsuolen tähystys. Kiinnostava uudehko tutkimus on myös kapseliendoskopia eli ohutsuolen kapselikuvaus - siinä potilas nielee kamerakapselin, joka kulkee ruuansulatuskanavan läpi ottaen matkalla kuvia suoliston limakalvosta. Onneksi nieltävä kamera ei ole kooltaan kovin iso!

Yksi vatsakurssin isoin anti on se, kuinka kliiniset taidot sen myötä taas kohenevat. Vatsapotilaan tutkiminen on vahvasti hands on -tutkimista (verrattuna esim. psykiatrisen potilaan haastattelu), eli myös opittavia konkreettisia taitoja on paljon. Vatsan palpaatio eli tunnustelu on yksi vatsapotilaan tutkimisen kulmakiviä ja olemmekin jo hyvin päässeet harjoittelemaan sitä. Akuutin vatsan (=äkillinen kova vatsakipu) huolellinen tutkiminen on tärkeää, sillä takana voi olla todella kiireellisiä ja pikaista jatkohoitoa vaativia tautitiloja, jotka jokaisen lääkärin tulee tunnistaa. Sinänsä vatsakipuiset potilaat tuntuvat ainakin tässä vaiheessa opintoja tosi haastavilta, sillä vatsakipujen takana voi olla ihan viattomia asioita kuten pieni ruokamyrkytys tai ylensyöminen tai sitten paljon vakavampia ongelmia kuten ektooppinen raskaus (= kohdunulkoinen raskaus) tai suolistoiskemia (=kudoksen hapenpuute). Onneksi meille opetetaan kurssin aikana paljon erotusdiagnostiikkaa vaarattomien ja vaarallisten tilanteiden tunnistamiseksi. Vatsakurssin ehkä selkeimmät erikoisalat ovat gastroenterologia (=vatsaelinsairaudet), mutta kurssiin kuuluu myös nefrologiaa (=munuaissairaudet) ja urologiaa (=virtsaelinten sairaudet). Kurssiin on integroitu edellisten blokkikurssien tapaan myös kliinistä mikrobiologiaa ja infektiosairauksia, eli vatsan alueen ongelmat käydään kyllä kurssilla monipuolisesti läpi.

Kaiken kaikkiaan vatsakurssi on tähän mennessä vaikuttanut tosi mielenkiintoiselta ja sen käsittelemät aiheet tulevat varmasti olemaan vahvasti läsnä heti ensimmäisessä työpaikassa. Vatsaongelmat ovat ihmisillä tosi tavallisia ja yleisiä, joten niiden hoito on hyvä osata mahdollisimman hyvin. Kurssin iso työmääräkään ei vielä tässä vaiheessa vuotta tunnu liian raskaalta, eli koitetaan nyt hyödyntää täysillä tämä kesäloman jälkeinen motivaatio. Ja kyllähän tässä hyvin on vielä aikaa päästä kurssiin sisään, sillä seuraava kurssimme alkaa vasta lokakuun lopulla.