Kevätulkoilua taaperon kanssa

Vuosi sitten keväällä Enni oli vielä niin pieni, että hänen ulkoilunsa koostuivat lähinnä vaunukävelyistä ja ajoittaisesta kantorepussa istuskelusta. Tänä vuonna tilanne on jo ihan toinen. Kuten viime viikolla kirjoitinkin , tyttö tykkää nykyään kävellä itse ihan joka paikkaan ja viihtyy välillä aika huonosti rattaissa. Toki sielläkin vielä liikutaan paljon, sillä väsyn yllättäessä pidemmän kävelyn jälkeen tyttö haluaa itsekin rattaisiin lepäämään. Enni sai pari viikkoa sitten ensimmäisen oman hiekkasangon ja lapion, ja tykkää hurjasti täyttää pientä sankoaan hiekalla, kivillä tai lumella. Lisäksi lapiolla on koitettu kuopia asfalttia ja kotiparkettia, toistaiseksi tuloksetta. Hiekkalaatikolla leikkiminen on klassinen lasten ikisuosikki, jonka hienoudet jäävät aikuiselta tietyllä tavalla pimentoon - kunnes pääsee itse seuraamaan vierestä pienen lapsen keskittymistä ja iloa loputtoman hiekkasangon tyhjentämisen ja täyttämisen muodossa. Ehkä homma voisi olla meille aikuisillekin iha...