Elämän tuoksuinen koti

Aikaa on taas vierähtänyt edellisestä blogipostauksesta ja sen jälkeen olenkin tässä ehtinyt suoritttaa kokonaisen vuoden lääkiksessä. Tuo vuosi oli viides vuoteni lääkiksessä, ja koulussa tästä vuodesta puhutaan nimellä L5 (aika loogista). Ajattelin tässä hieman kuvailla viidettä vuottani ja käydä lyhyesti läpi kaikki sen aikana käymäni kurssit. L5-syksy: Ensimmäinen kurssimme L5-vuonna oli Lasten terveys . Se järjestettiin osittain päällekkäin seuraavan käymäni kurssin, eli Naistentaudit ja synnytysopin kanssa, ja nämä kaksi kurssia veivätkin koko syyslukukauden. Ne ovat laajuudeltaan lääkiksen isoimmat kurssit ja opittavaa olikin kyllä paljon; tosi hyvä, että sain käydä tuon ison kokonaisuuden heti syksyllä kun energiaa vielä oli jäljellä kesälomalta. Lasten terveys -kurssi tosiaan käsitti periaatteessa kaiken lapsiin liittyvän lääketieteen. Tämä on tietysti aika iso kokonaisuus hallittavaksi, eli fokus oli vahvasti perusterveydenhuollossa (terveyskeskustasolla) ja m

Helsingin lääkiksessä toukokuu on aina varattu valinnaisille opinnoille pakollisen opetuksen loppuessa jo huhti-toukokuun vaihteessa. Tutkintoon kuuluu tietty määrä valinnaisia opintoja, tarkemmin 5 opintopistettä per vuosi eli yhteensä 30 opintopistettä. Periaatteessa myös nämä valinnaiset kurssit ovat siis tiettyyn pisteeseen asti "pakollista" suoritettavaa. Itse saan osan valinnaisista hyväksiluettua aikaisemmista opinnoista, mutta joitain valinnaisia kursseja pitää minunkin suorittaa ja mikäs siinä kun valinnaisten kurssien joukosta löytyy aina jokin itseä kiinnostava aihe. Tänä vuonna päätin ilmoittautua psykiatrian valinnaiselle kurssille "Kliiniset taidot psykiatriassa". Kurssi kesti pari viikkoa ja koostui simulaatio-opetuksista, joiden aikana harjoittelimme psykiatrisen potilaan kohtaamista näyttelijän kanssa. Jokaisella opetuskerralla keskityttiin tiettyyn psykiatriseen häiriöön, esimerkiksi masennukseen, psykoottisuuteen tai ahdistuneisuuteen. Ku

Heippa kaikki lukijat pitkästä aikaa! Blogi on ollut pienimuotoisella tauolla viimeiset kuukaudet ja voi olla, etten jatkossa päivitä sitä niin säännöllisesti kuin ennen, mutta en ole kirjoittamista kokonaan lopettamassakaan. Tämä kevät on ollut aikataulullisesti ja henkisesti tosi raskas, minkä takia blogin kirjoittaminen jäi jossain vaiheessa taka-alalle. Nyt koulun pikku hiljaa loppuessa tältä keväältä ja ajatusten selkiydyttyä henkilökohtaisenkin elämän puolella aikaa voisi kuitenkin löytyä enemmän bloggailullekin. Tässäpä siis vihdoin kirjoitus viimeisestä blokkivaiheen kurssista, eli endokrinologiasta. Niin vain blokkivaihe alkaa olla taakse jäänyttä aikaa omalla kohdalla. Helsingin lääkiksessä blokkivaihe alkaa kolmannen vuoden alussa ja loppuu nelosen keväällä ennen koko vuosikurssille yhteisiä seminaariviikkoja ja kliinistä palvelua. Ryhmät käyvät blokkikurssit eri järjestyksessä ja itse käymäni kurssit näkyvät aikajärjestyksessä alla olevassa listauksessa;  postaus j

Kevätlukukautemme alkoi blokkivaiheen kuudennella kurssilla, psykiatrialla, ja nyt takana on jo useampia viikkoja opintoja tällä kiinnostavalla erikoisalalla. Psykiatrian kurssi alkoi heti loppiaisen jälkeen ja on nyt jo loppusuoralla; lyhyehkö kurssi kestää vain kuukauden eli ensi viikko onkin jo kurssin viimeinen viikko. Tuntuu kyllä kuin kurssi olisi kestänyt paljon pidempään kuin sen muutaman viikon, sisältöä on jotenkin ollut niin paljon. Olemme ehtineet kurssin aikana nähdä kiitettävän määrän erilaisia psykiatrisia potilaita ja päässeet itse myös haastattelemaan heitä useampaan otteeseen. Olen kokenut nämä potilaskohtaamiset hyvin erilaisina aikaisempiin kursseihin verrattuna, sillä painopiste on ollut käytännössä täysin haastattelussa. Emme ole kurssin aikana tarvinneet stetareita tai muita tutkimisvälineitä ollenkaan, itse asiassa psykiatrisilla osastoilla liikkuessamme meillä ei usein ole edes ollut lääkärintakkeja päällä. Tällainen tietty rentous on tuntunut tosi virkist

TTP-kurssin puitteissa meidät lähetettiin jokunen viikko sitten tutustumaan aluesairaaloiden toimintaan viikon ajaksi. Päädyin itse viikoksi Lohjan sairaalaan. Hajautusviikot ovat siitä kivoja, että pääsee näkemään toisten sairaaloiden arkea ja käytäntöjä ja tietysti tutustumaan lääkärien jokapäiväiseen työhön eri tavalla kuin opiskelujen aikana. Potilaskontakteja tulee yleensä hajautuksessa myös enemmän kuin ryhmäopetuksissa. Seurasin Lohjan sairaalassa pääasiassa kolmea osa-aluetta: päivystystä, ortopedian poliklinikkaa ja ortopedisiä leikkauksia. Oma suosikkini näistä oli ortopedian poliklinikka, sillä siellä pääsi näkemään rauhassa eniten ortopedisiä potilaita ja oppi oikeasti jotain ortopedisten sairauksien ja vaivojen hoidosta. Pääsin poliklinikalla tutkimaan potilaita jonkin verran, vaikka lähinnä homma olikin sivussa istuskelua ja vastaanoton seuraamista. Sellainenkin voi kuitenkin olla tosi hyödyllistä, sillä silloin ehtii ajatella asiat ihan eri tavalla kuin jos itse

Viikko sitten alkoi blokkivaiheemme viides kurssi eli TULES-Trauma-Plastiikka tai tuttavallisemmin TTP. TTP-kurssi koostuu taas useasta erikoisalasta, joita ovat mm. ortopedia (tuki- ja liikuntaelimistö eli TULES), traumatologia (Trauma), plastiikkakirurgia (Plastiikka) ja käsikirurgia. Isoin erikoisala kurssilla on varmaan ortopedia, jonka alle kuuluu siis koko ihmisen luusto ja siihen liittyvät monenlaiset sairaudet tai vammat sekä myös muiden tukikudosten, kuten lihasten ja ruston sairaudet ja vammat. Traumatologia on kurssin toinen iso kokonaisuus ja liittyy kyllä aika tiiviisti ortopediaan. Suomessa nämä kaksi lääketieteen alaa onkin itse asiassa yhdistetty yhdeksi erikoisalaksi nimeltä "ortopedia ja traumatologia". Traumatologia keskittyy erilaisten tapaturmien seurauksena sattuneisiin vammoihin, jotka aika usein kohdistuvat juuri tuki- ja liikuntaelimistöön. Potilasopetusta on tuttuun tapaan näin kurssin alussa ollut vähemmän, mutta loppukurssista sitä onkin

Neljäs vuoteni lääkiksessä alkoi pari viikkoa sitten ja viime vuonna alkanut blokkivaihe jatkuu tänä vuonna taas uusilla kursseilla. Ensimmäisenä kurssina meillä alkoi "Vatsan alueen ongelmat", joka nimensä mukaisesti käsittelee vatsaa ja sen elimiä, lähinnä ruuansulatuskanavaa kokonaisuudessaan. Kurssi on aika laaja, sillä ruuansulatuskanava on pitkä - mukana on niin ruokatorven, mahalaukun, ohutsuolen kuin peräsuolenkin sairaustiloja + paljon muuta. Vatsakurssi onkin blokkivaiheen toiseksi isoin kurssi, se isoin eli RiHaVe (=rintakipu, hengenahdistus ja verisuonikirurgia) tuli onneksi käytyä heti ensimmäisenä blokkivaiheen kurssina jo viime vuonna. Viime vuonna blokkikursseja ehti siis olla kolme kappaletta; RiHaVe eli Rintakipu, hengenahdistus ja verisuonikirurgia, OHeRa eli Onkologia, hematologia ja reumatologia ja Neurologia ja neurokirurgia (linkeistä pääset lukemaan viime vuonna tekemäni postaukset kustakin kurssista). On kivaa, että sekä viime vuosi että tämä

Helsingin lääkiksessä eri vuosikursseista käytetään kreikkalaisten kirjaimien mukaisia nimityksiä, eli tämän postauksen otsikko tarkoittaa jotakuinkin sitä, että neljäs vuoteni lääkiksessä on juuri pyörähtänyt käytiin. Kolmas eli gammavuosi hurahti ohi niin äkkiä, että on tosi vaikea käsittää olevansa jo neloskurssilainen. Puolet lääkiksestä on siis jo takana! Odotan tältä vuodelta vähintään yhtä paljon kuin edelliseltä ja olen aivan superinnoissani tämän vuoden blokkikursseista, joista kerron kohta tarkemmin. Kolmoselta neloselle on paljon helpompi siirtyä kuin kakkoselta kolmoselle, sillä nyt tietää paljon paremmin, mitä tuleva vuosi tuo tullessaan. Tässä kohtaa opintoja ei myöskään ole samanlaista etenemisestettä kuin siirtymässä preklinikasta klinikkaan; viime vuonna kaikki preklinikan kurssit piti olla hyväksytysti suoritettuina, jotta pääsi siirtymään klinikkavaiheeseen. Nyt olemme opiskelleet jo yhden vuoden sairaalassa ja tänä vuonna kaikki siihen liittyvät käytännön asiat o

BLOGIYHTEISTYÖ: Color4care Olen ehtinyt opiskella sairaalaympäristössä jo noin vuoden ajan, eikä minulla koko tänä aikana ole ollut kunnollisia työkenkiä. Olen tähän asti käyttänyt koulussa vanhoja valkoisia sisäpelikenkiäni (jotka taitavat itse asiassa olla äitini vanhat), mutta kesän aikana tilanteeseen tuli vihdoin muutos. Pääsin nimittäin tekemään blogiyhteistyötä  Color4care :n kanssa ja sen puitteissa sain testattavaksi hienot uudet sairaalaan sopivat työkengät*. Nyt on työkengät ja stetarit sävy sävyyn. Sain blogiyhteistyön merkeissä valita testattavaksi itselleni mieluiset työkengät  Color4care :n valikoimasta ja päädyin (tietysti) valitsemaan samanväriset kengät kuin stetarini. Uudet työkenkäni ovat merkiltään Très Chic Resår mikrofiber* ja niiden väri on plum, luumu. Väri on viininpunaisen ja tumman luumun sekoitus, joka on mielestäni kaunis, muttei liian räikeä. Työkengät ovat mattapintaiset.   Color4care oli minulle jo ennen blogiyhteistyö

Lääkärin opintoihin kuuluu yhteensä neljän kuukauden mittainen työharjoittelu eli amanuenssuuriaika erilaisissa terveydenhuollon yksiköissä. Helsingissä tämä harjoittelu suoritetaan yleensä kuukauden pätkissä sairaaloissa ja terveyskeskuksissa, ja minäkin olen tämän kesän jälkeen suorittanut ensimmäisen kuukauden pituisen amanuenssuurini. Harjoitteluni Syöpätautien klinikalla on nyt aika tarkalleen puolivälissä, sillä työskentelen siellä kesäkuun ajan. Tarkempi sijoitukseni on ollut sädehoito-osastolla. Kahden viikon kokemuksella voin jo sanoa, että amanuenssuuri on keskimäärin tosi mukavaa aikaa lääketieteen opiskelijalle. Vastuuta ei voi vielä tässä vaiheessa antaa opiskelijalle mahdottoman paljon, mikä vähentää omaa stressiä tekemisen suhteen. Amanuenssina pääsee kuitenkin näkemään ja tekemään paljon ihan itsenäisestikin, eli pääsee tavallaan näköalapaikalle ilman mitään suorituspaineita. Lääkärien mukana kulkeminen on ihan erilaista yksin kuin opiskelijaryhmässä ja tilan

Tämän viikon tiistaina meillä alkoi jo blokkivaiheen kolmas kurssi eli Neurologia ja neurokirurgia. Kurssi on myös tämän vuoden viimeinen, eli koulun osalta aletaan jo selvästi olla voiton puolella. Kouluvuosi on mennyt nopeasti ja ollut selkeästi antoisin vuosi tähän mennessä; odotan oikeastaan jo nyt innolla seuraavaa vuotta, vaikka onhan se ihan kivaa pitää vähän kesälomaakin siinä välissä. Koulumotivaationi ei kuitenkaan varmaan koskaan ole kevätpuolella ollut näin korkealla, mikä kertoo ihan hyvää alavalinnasta. Neurologia ja neurokirurgia on tähän mennessä kurssina vaikuttanut hyvin selkeältä, ainakin verrattuna edelliseen kurssiimme OHeRa:n. Neurossa aihealueita on vain yksi, mikä helpottaa keskittymistä tosi paljon. Meille kaikille jaettiin kurssin alussa "neurolaukut", joita saamme lainata seuraavan kuukauden ajan. Laukku sisältää yllä olevassa kuvassa näkyvät oftalmoskoopin, refleksivasaran, ääniraudan ja taskulampun - kaikki keskeisiä välineitä neurologisen

Vauvasta tulee taapero 1-vuotiaana, eli olen itsekin ollut nyt jo kolme kuukautta taaperoimettäjä kun Enni täytti tällä viikolla 15 kuukautta. Aihe herättää joskus kiivastakin keskustelua ja on myönnettävä, että omakin mielipiteeni asiasta on hieman muuttunut oman lapsen saamisen myötä. Ei minulla lapsettomana oikeastaan edes ollut mitään mielipidetttä imettämisestä suuntaan tai toiseen, mutta raskaaksi tultuani ajattelin jotenkin, että sopiva aika imetyksen lopettamiseen olisi 6-12kk. Pikku hiljaa ajatusmaailmani on kuitenkin siirtynyt lapsentahtiseen lopettamiseen, eikä imettämisen lopettaminen ainakaan juuri tällä hetkellä edes tunnu kovin ajankohtaiselta. Enni oli täysimetetty vauva 4-6 kuukauden ikäiseksi saakka, jolloin annoimme tytölle ensimmäiset maistiaiset perunasta ja porkkanasta. Tyttö ei alussa ollut suuri kiinteiden ruokien ystävä ja olisi vauvana viettänyt varmaan kaiken aikansa tissillä jos olisi voinut. Imetys oli meille siis alusta asti kiinteä osa arkea ja o