Elämän tuoksuinen koti

Ennin kanssa leikkiminen on muuttunut koko ajan mielekkäämmäksi tytön kasvaessa isommaksi ja omaksi persoonakseen. Vastasyntyneen kanssa ei voi juurikaan leikkiä mitään kun vauva ei vielä ole kiinnostunut ympäröivästä maailmasta (tai ainakaan osaa osoittaa sitä), mutta jo aika pienen vauvan kanssa vastavuoroinen leikkiminen onnistuu toki ihan hyvin. Meidän ensimmäiset leikit Ennin kanssa olivat erilaisia laulu- ja loruleikkejä, joita tyttö pysähtyi kuuntelemaan silmät tapittaen jo parin kuukauden ikäisenä. Olemme aina laulaneet tytölle paljon ja laulamme edelleen lähes joka ilta perinteiset viisi tuutulaulua (Peikkoäidin kehtolaulu, Levon hetki, Tuiki tuiki tähtönen, Sininen uni, Nuku nuku nurmilintu). Nykyään Enni tapailee näiden viiden laulun sanoja aina etukäteen, sillä hän muistaa tarkalleen mitä pitää laulaa milloinkin. Jos järjestys vaihtuu, tyttö katsoo minua hetken ihan hiljaa ja sanoo sitten tiukasti ”ei”. Kävimme Ennin kanssa vauvakerhossa noin 6-9 kk iässä ja ...

Elämä koostuu pitkälti arjesta. Välillä on juhlia ja välillä erilaista jännää tekemistä, mutta suurin osa meidän kaikkien ajasta kuluu arkeen - siihen elämän osaan, joka toistuu melko samanlaisena päivästä toiseen ja joka sisältää monia elämän perustoimintoja kuten nukkumista ja syömistä. Koska arki vie niin paljon aikaa elämässämme, on erittäin tärkeää tehdä siitä itselle mahdollisimman mielekästä. Mielekkyyttä on lopulta aika helppo lisätä ihan pienillä jutuilla, kuten ostamalla joskus kauniita kukkia keittiön pöydälle tai järjestelemällä pitkään sekaisin ollut vetolaatikko tip top -kuntoon. Vauva-arki, taaperoarki ja lapsiarki ylipäänsä voi olla joskus aika väsyttävää. Pieni lapsi vaatii vanhemman huomiota lähes kellon ympäri, jolloin aikuisena on välillä vaikea löytää aikaa ihan vain itselleen. Onneksi lapsen kanssa on myös ihanaa viettää aikaa suurimman osan ajasta - ja parisuhteessa elävät saavat joskus hengähdystauon ainaiselta leikittämiseltä myös toisiltaan. Vanhempie...

BLOGIYHTEISTYÖ: Piia Raita Opiskeluaikana luettavaa on koulun puolesta niin paljon, ettei aina tunnu olevan aikaa lukea mitään kevyempää vain omaksi iloksi. Ainakin yliopistossa niillä kahdella alalla mitä olen itse opiskellut on näin, toki kouluja on varmasti käytännönläheisempiäkin. Olen kuitenkin itse tykännyt lukemisesta ihan lapsesta asti, joten opiskellessakin tulee aina välillä luettua myös kaunokirjallisuutta. Erityisesti tällaiseen ”hupilukemiseen” on aikaa kesällä ja muuten lomilla. Sain tilaisuuden tehdä blogiyhteistyötä minulle aika tuntemattoman kaunokirjallisuuden lajin osalta, nimittäin runouden; pitihän tähän mahdollisuuteen siis tarttua. Sain yhteistyön merkeissä luettavakseni Piia Raidan esikoisteoksen: runokirjan Koskaan ei voi tietää, kuinka ihmeelliseen päivään herää * ja lueskelin sen läpi jo joululoman aikana. En ole aikaisemmin lukenut yhtäkään runokirjaa kokonaan läpi vaan ennemmin selaillut runon sieltä ja toisen täältä. Tämän runokirjan kohdalla ki...

Vauvasta tulee taapero 1-vuotiaana, eli olen itsekin ollut nyt jo kolme kuukautta taaperoimettäjä kun Enni täytti tällä viikolla 15 kuukautta. Aihe herättää joskus kiivastakin keskustelua ja on myönnettävä, että omakin mielipiteeni asiasta on hieman muuttunut oman lapsen saamisen myötä. Ei minulla lapsettomana oikeastaan edes ollut mitään mielipidetttä imettämisestä suuntaan tai toiseen, mutta raskaaksi tultuani ajattelin jotenkin, että sopiva aika imetyksen lopettamiseen olisi 6-12kk. Pikku hiljaa ajatusmaailmani on kuitenkin siirtynyt lapsentahtiseen lopettamiseen, eikä imettämisen lopettaminen ainakaan juuri tällä hetkellä edes tunnu kovin ajankohtaiselta. Enni oli täysimetetty vauva 4-6 kuukauden ikäiseksi saakka, jolloin annoimme tytölle ensimmäiset maistiaiset perunasta ja porkkanasta. Tyttö ei alussa ollut suuri kiinteiden ruokien ystävä ja olisi vauvana viettänyt varmaan kaiken aikansa tissillä jos olisi voinut. Imetys oli meille siis alusta asti kiinteä osa arkea ja o...

Tällä viikolla alkoi blokkivaiheen toinen kurssimme, OHeRa. Nimi on lyhenne sanoista Onkologia, hematologia ja reumatologia, eli kurssi tulee sisältämään ensimmäisen blokin tapaan muutaman erilaisen kokonaisuuden. Toki kaikki aihepiirit liittyvät monilla tavoin myös toisiinsa ja sen takia ne on varmasti samaan kurssiin niputettukin. Juuri päättyneen ensimmäisen viikon perusteella OHeRa tulee olemaan varmasti taas hurjan mielenkiintoinen kokonaisuus. Ensimmäisellä viikolla pääsimme opiskelemaan lähinnä onkologiaa, mutta myös hieman hematologiaa. Reumatologian osuus alkaa vasta parin viikon päästä, sillä ensi viikko meillä on (uskomatonta kyllä) lomaa koulusta! Onkologian osalta ensimmäisen viikon opetus tapahtui pääosin erilaisissa seminaareissa ja lisäksi pääsimme seuraamaan erikoislääkärin vastaanottoa. Kaikki opetukset olivat ihan hyviä ja tuntui siltä, että onkologiasta sai jonkinlaisen yleiskäsityksen heti näin kurssin alussa. Käytännön puoli jäi ehkä vielä ensimmäisellä vii...

Klinikan ensimmäinen blokkikurssi on nyt ohi ja tentit tentitty. Ryhmämme ensimmäinen kurssi oli RiHaVe eli Rintakipu, hengenahdistus ja verisuonikirurgia - iso kurssi, joka alkoi jo lokakuun lopussa ja loppui vasta nyt helmikuun alkupuolella. Kurssi huipentui tällä viikolla kahteen tenttiin: keskiviikkona oli EKG-tentti ja perjantaina varsinainen kurssitentti. Molemmat tuntuivat menevän omalta osalta ihan hyvin, tulokset tulevat joka tapauksessa vasta kuukauden kuluttua. Pelkäsin alun perin enemmän perjantain varsinaista jaksotenttiä, sillä RiHaVe on lääkiksen isoin yksittäinen kurssi ja tentti ymmärrettävästi myös sen takia tosi laaja. Pidin lopulta kuitenkin keskiviikon EKG-tenttiä haastavampana, sillä siinä oli niin vähän aikaa. EKG-tentti piti sisällään 10 EKG-nauhaa, jotka piti tulkita tunnissa; 6 minuuttia per nauha siis. Tuo 6 minuuttia oli aivan liian vähän tässä vaiheessa osaamista, varsinkin kun heti alkuun kerrottiin, että kaikki missatut STEMI:t (ST-Elevation Myocardial...

Eilen tuli tänne eteläänkin monta kymmentä senttiä lunta ja maisemat ovat tällä hetkellä talviset. Sain myös sopivasti koulusta vapaapäivän kun tämän päivän opetus siirrettiin bussilakon takia, joten pääsemme tänään nauttimaan lumileikeistä Ennin kanssa ihan kunnolla. Yleisesti talvi on ollut tähän mennessä pääkaupunkiseudulla aika lämmin ja vähäluminen, mutta onneksi pari lumistakin päivää osui tammikuulle ja ehdimme niiden aikana vähän ulkoillakin Ennin kanssa. Ehdimme joululomalla käydä myös paljon puistoissa ja Enni on tottunut ulkoilemaan usein kahdestikin hoitopäivien aikana - tyttö tulee nykyään selvästi rauhattomaksi ja kiukkuiseksi jos emme vapaapäivänä käy puistossa tai vaunukävelyllä ollenkaan. Onhan ulkona toki hyvä purkaa energiaa ja saada vähän vaihtelua päiväohjelmaan. Itsellekin tekee hyvää lähteä välillä pois neljän seinän sisältä. Enni sai joululahjaksi hienon vaaleanpunaisen pulkan ja siihen sopivan lämpötaljan. Olemme koittaneet lähteä pulkan kanssa ulos aina...