Vauvan kanssa Hoplopissa

Sisäleikkipuistot kuten Hoplop tuntuvat olevan vahvasti nykyaikaa. Kun olin itse pieni, en muista että olisimme juuri koskaan käyneet sisäleikkipuistoissa enkä usko, että niitä edes oli olemassa niin paljon kuin nykyään. Päätimme käydä Ennin kanssa testaamassa oman lähi-Hoploppimme ja voin kyllä sanoa, että olin todella positiivisesti yllättynyt oikeastaan kaikesta mitä siellä näin. Paikka oli kuin mikäkin superseikkailupuisto lapsille ja tekemistä oli aivan valtavan paljon. Löytyi tulivuoriliukumäkeä, pallomerta, kiipeilyseiniä, jättitrampoliineja ja sähköautoja. Pienemmille oli pikkuliukumäkiä, pehmopalikoita ja monenlaisia aktivointileluja seinillä. Ja mikä parasta, paikka on ilmainen alle vuoden ikäisille lapsille ja myös aikuisille, eli lysti ei kustantanut meille mitään.






Hoplopissa oli yhdessä nurkkauksessa rajattu alue, joka oli tarkoitettu 0-4-vuotiaille vierailijoille. Tutustuin siis oikeastaan vain tähän taaperoiden alueeseen tarkemmin, enkä kokeillut itse mitään isompien lasten kiipeilyreittejä (vaikka mieli olisi kyllä tehnyt). Taaperoidenkin alue oli tosi kiva ja iso, ja siellä oli parivuotiaille paljon jännää tekemistä. Ennin ikäiselle vauvalle tekemistä ei vielä ihan mahdottomasti ollut, mutta tytön silmät olivat kyllä moneen otteeseen lautasen kokoiset kun hän katseli värikästä uutta ympäristöä tai istui pallomeressä. Pehmopalikoita oli myös jännä taputella ja siirrellä ja seinustoilla olevia aktivointileluja käännellä.






Enni ei voinut mennä pallomereen vielä yksin, eli menimme sinne yhdessä. Olihan tässä jokunen vuosi ehtinyt vierähtää omasta edellisestä kerrasta pallomeressä ja olihan se yllättävän hauska paikka ihan aikuisellekin. Hienointa oli tietysti katsella Ennin ihmetystä ja iloa pallojen kanssa, tyttö oli paikasta niin täpinöissään! Taaperoalueen pallomeressä valaistuskin oli aika huikea; pallot itsessään olivat melkein läpinäkyvät ja lattiassa oli värivalot, jotka tasaisesti vaihtuivat eri väriseksi. Enni ihmetteli ja ihasteli myös tätä värien vaihtelua ja hämärää ympäristöä. Pallomeren pallot olivat juuri sopivan kokoisia tytön pieneen käteen ja hän oppi nopeasti, että niitä yhteen hakkaamalla saa aikaan jännän äänen.




Äiti sai oman rannekkeenkin.


Leikkialueiden lisäksi Hoplopissa oli hyvä lastenhoitohuone, jossa vaipanvaihto sujui helposti. Leikkialueiden keskellä oli myös kahvila, josta sai ihan ruokaa (esim. muusia ja lihapullia) tai erilaisia välipaloja ja herkkuja. Tai vanhemmille kahvia. Tilan reunoilla näin monia pikkuhuoneita, joissa pystyi järjestämään synttäreitä tai muita lastenjuhlia; voisi olla joskus tulevaisuudessa hyvä idea järjestää Enninkin kaverisynttäreitä tällaisessa ympäristössä niin ei tarvitsisi huolehtia kuka oksentaa ja mihin omassa kodissa. Tosin voisin kuvitella, että tällaisessa paikassa synttärien järjestäminen on aika hintavaa, mutta ehtiihän näitä asioita vielä miettiä.




Hoplopissa menisi isomman lapsen kanssa varmasti helposti iso osa päivästä, Ennin kanssa olimme puistossa vaan noin tunnin. Toki isomman lapsen huvitteluun pitää vähän sijoittaakin (1-2-vuotiaat 10€ ja yli 3-vuotiaat 15€) kun alle 1-vuotiaan kanssa puistossa käyminen on ilmaista; se motivoi ehkä vanhempiakin viihtymään vähän pidempään. Sadepäivinä Hoplopin tapaiset sisäleikkipuistot ovat varmaan aika täynnä, sillä ne ovat täydellisiä paikkoja purkaa energiaa kun ulos ei pääse ja kotona hypitään seinille. Nyt käydessämme Hoplopissa heti aamulla juuri puiston aukeamisen jälkeen ei ruuhkaa ollut yhtään, päin vastoin. Taaperoalueella oli enimmillään 5 lasta samaan aikaan ja isompiakaan lapsia ei paikalla ollut yli kahtakymmentä. Tosi mukava paikka, tulemme varmasti hyödyntämään Ennin ilmaisen sisäänpääsyn vielä tässä tulevien kuukausien aikana moneen otteeseen!



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Maailman paras raparperipiirakka

Kuinka minä pääsin lääkikseen